Seteleitä on leikattu, nollia otettu pois – numismaatikko listaa markan historian viisi mullistavinta käännettä

Itsenäisen Suomen rahahistoriaan mahtuu monia käänteitä, joista kaikki eivät ole olleet suotuisia. Vaasalainen numismaatikko Jorma J. Imppola nostaa satavuotiaan Suomen rahahistoriasta esille kaikkiaan viisi käännekohtaa.

. – Ensimmäinen merkittävä asia oli se, kun vuoden 1918 seteleistä editoitiin keisarinkunnan symbolit pois, hän kertoo.

. Vanhoja seteleitä muokkailemalla pärjättiin Imppolan mukaan aina vuoteen 1922 asti.

. – Itsenäisyysajan oma setelisarja otettiin käyttöön vaiheittain vuoden 1922 lopusta alkaen. Se pysyi pienin muutoksin käytössä aina 1950-luvun puoliväliin asti, Imppola kertoo.

. Seuraava merkittävä käänne tapahtui vuoden 1946 alussa, kun suuret setelit leikattiin keskeltä kahtia.

. – Kaikki 500, 1 000 ja 5 000 markan käteissetelit piti luovuttaa rahalaitokselle, jossa ne leikattiin poikki. Vasen puoli jäi rahan haltijalle maksuvälineeksi setelin puolesta arvosta, toinen puoli otettiin kahden prosentin korolla pakkolainaksi valtiolle. Takaisinmaksu tapahtui vuonna 1949.

. Imppolan mukaan setelien kahtiajako etenkin maaseudulla tuli yllätyksenä.

. – Puolikkaat setelit olivat käypiä vain 2,5 kuukauden ajan ja puolella nimellisarvosta. Sitten laskettiin markkinoille uudet setelit. Tämä kolmen suurimman setelin jakaminen kahtia jätti ihmisille traumoja, hän myöntää.

. Rahan pakkolaina koski Imppolan mukaan vain yksityisten henkilöiden käteistä rahaa, ei pankkitalletuksia eikä rahalaitosten rahoja.

. – Setelien kahtia leikkaamisen ideana oli vähentää rahaa liikenteestä ja saada mustanpörssin rahat päivänvaloon. Toiveet eivät kuitenkaan toteutuneet.

. Vuoden 1963 rahauudistus oli hänen mukaansa kolmas merkkipaalu itsenäisen Suomen rahahistoriassa.

. – Kahteen kertaan inflatoitunut markka päätettiin uudistaa niin, että perästä otettiin kaksi nollaa pois. Vanhasta markasta tuli uusi penni ja sadasta markasta yksi markka.

. Tämän jälkeen Suomen rahaa leimasi Imppolan mukaan pitkään se, että aina, kun vientiteollisuudessa tuli vaikeuksia, markka devalvoitui eli sen arvo heikkeni.

. – Näillä eväillä mentiin pienin muutoksin siihen saakka, kunnes vuonna 1986 tehtiin kokonaan uudet setelit ja 1950-luvun perua olevasta setelistöstä luovuttiin. 1990-luvun alussa ruvettiin uusimaan myös kolikoita.

. – Viimeisin järistys oli euroon siirtyminen vuoden 2002 alussa, Imppola jatkaa.

. Argumentit Suomen markan saamiseksi ennen vuotta 1860 ja lopulta sen pitämiseksi ennen vuotta 2002 ovat Imppolan mukaan olleet samanlaisia.

. – Ensin oli rupla, joka koettiin liian isona rahana pienelle ja köyhälle Suomelle. Yhtälailla silloin, kun keskustelu eurosta kävi kuumana, kritisoitiin, että se on liian iso raha köyhälle Suomelle. Ensin argumenttia käytettiin perusteena saada Suomelle oma raha ja lopulta sitä käytettiin perusteluna pitää Suomella oma raha, hän nauraa.

. Imppola puhui itsenäisen Suomen rahahistoriasta kuluneella viikolla Seinäjoella.

. LIISA SORAMO

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Seteleitä on leikattu, nollia otettu pois – numismaatikko listaa markan historian viisi mullistavinta käännettä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Seteleitä on leikattu, nollia otettu pois – numismaatikko listaa markan historian viisi mullistavinta käännettä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje