Sport-valmentaja puhuu nyt voittopaineista ja "markettipalautteesta" – kertoo myös, miksi maalinteko on kääntynyt niin tuskaiseksi

Vaasan Sportin päävalmentajan Ari-Pekka Pajuluoman asemalla on jossiteltu viimeiset neljä viikkoa: turvassa vai ei? Nyt Pajuluoma kertoo, miltä voitottomuuden tuomat paineet tuntuvat, ampuu alas väitteet ylivoimapelin olemattomasta harjoittelusta ja korostaa joukkueen yhteistä vastuuta.

. – Yksilöinä me "kuolemme" kaukaloon, Pajuluoma sanoo.

. Ensin kuitenkin lukuja, jotka kertovat Sportin ongelmavyyhdestä. Jääkiekon Liigan runkosarjasta on nyt takana kolmannes, ja joukkueilla on pelattuna joko 20 tai 21 ottelua. Sport on edelleen sarjataulukossa jumbona.

. Sportilla on koossa 14 pistettä 20 ottelusta, joten pistekertymä on ollut 0,7 pistettä/ottelu. Viimeiseen pudotuspelipaikkaan on tällä hetkellä matkaa 12 pistettä. Kun huomioidaan vastustajien oletettu pistetahti, Sport ei tule ilman suurta suunnanmuutosta pudotuspeleihin yltämään.

. Sportin ylivoimapeli on tällä hetkellä liigan kolmanneksi surkeinta (yv-prosentti = 15,91). Tehtyjen maalien määrässä Sport on koko alkukauden ollut liigan kolmen huonoimman joukossa. Päästettyjä maaleja Sportilla on eniten, 72 kappaletta.

. – Meillä on vähän puuttunut sen tiedostaminen, mitä joukkueena oleminen ja tekeminen ovat ja millaisia ovat ne yksilöiden teot, joilla he osoittavat, että joukkue on tärkeämpi kuin yksilö. Siinä meillä on ollut vajavaisuutta sen jälkeen, kun yksilöt ovat ryhtyneet voimaan huonosti omien suoritustensa kanssa, Pajuluoma kuvailee.

. – Nyt perjantaina ja lauantaina, itse asiassa jo viime torstain palaverissa, suunta muuttui paremmaksi. Pelaajat palaveerasivat keskenäänkin, ja nyt näkyy, että on ymmärretty, että yksilöinä me "kuolemme" jäälle, mutta joukkueena voimme voittaa.

. "Kukaan ei ole tässä yksin" . Sportin kokeneimmat pelaajat ovat yli 600 liigan runkosarjapeliä pelannut Antti Erkinjuntti ja yli 400 liigapelin Turo Asplund. Maalivahti Niko Hovisella tulee 400 ottelua täyteen parin viikon sisällä, ja Erik Riskankin liigapelien määrä huitelee 350:n tienoilla.

. Kokeneen kaartin odotetaan yleensä kantavan joukkuetta tai ainakin selviävän kriiseistä muita helpommin. Niin ei kuitenkaan välttämättä ole. Kokenut pelaaja saattaa jopa muita kipeämmin tiedostaa kuilun omien ja seuran odotusten ja suoritustasonsa välillä.

. – Pitää muistaa sekin, ovatko he kuitenkaan olleet juuri tällaisessa tilanteessa ja jos ovatkin, oliko heidän roolinsa silloin toisenlainen? Kohdistuiko heihin samanlaisia odotuksia? Pajuluoma herättelee miettimään.

. – Mutta kukaan ei ole tässä yksin, en minä eivätkä pelaajat. Tottakai pelaajien roolit ovat erilaisia, mutta vastuut eivät ole kenelläkään enempää tai vähempää kuin jollain toisella.

. Kärppien menestysvalmentaja mentorina . Sportin päävalmentajan työ on tänä syksynä sisältänyt poikkeuksellisen paljon juuri pelaajien tukemista ja auttamista. Pajuluoma kylläkin arvelee harmissaan, ettei ole pystynyt auttamaan kaikkia.

. – Välillä olen kokenut, että pitäisi olla enemmän psykologi kuin jääkiekkovalmentaja. Mutta sitähän nykyaikainen valmentaminen toisaalta on, yksilöiden auttamista. Kokonaisilmapiiri on ollut sellainen, etten varmasti ole pystynyt jokaista yksittäistä pelaajaa auttamaan niin paljon kuin olisi ollut tarpeen.

. Pajuluomalla on työssään mentori. Kyseessä on vaasalaisille hyvin tuttu mies, Oulun Kärppien vaasalaislähtöinen menestysluotsi Mikko Manner. Manner on Pajuluomaa pari vuotta vanhempi, ja ystävyys alkoi jo pelivuosina Sportissa.

. – Ei ole mikään salaisuus, että olemme "Mamban" kanssa tiiviisti yhteydessä. Mamba on positiivinen ihminen ja minua kokeneempi valmentaja.

. Pajuluomalla ei kuitenkaan ole epärealistisia toiveita ajatustenvaihdon tehosta.

. – Ei sillä meidän pelejämme käännetä, mutta minulle itselleni siitä on apua. Keskustelusta voi saada sekä kokonaan uusia ideoita että tukea omille ratkaisuille.

. Likainen duuni on jäänyt tekemättä . Onko sitten mahdollista purkaa Sportin ongelmia taktisilla ratkaisulla? Pajuluoman mukaan kyllä ja ei. Suoritustason ongelmien vuoksi Pajuluoma haluaa kuitenkin edelleen korostaa yhdessä tekemisen tärkeyttä.

. – Tottakai minulta kysytään koko ajan, miksi emme tee maaleja, Pajuluoma huokaisee ja kertoo saman tien:

. – Likainen työ maalin ulkopuolella on jäänyt tekemättä – sellainen likainen työ, jonka jälkeen joku muu voisi loistaa. Kukaan ei tietoisesti tee sellaisia ratkaisuja, vaan se on seurausta tappioiden ruokkimasta pahasta olosta. Silloin ei pelin sisällä mennä sinne, missä ei ole kivaa.

. Syvissä vesissä alkukauden vaeltanut, viime kauden tehopelaajiin kuulunut Toni Kallela teki perjantaina yllättäen Lukkoa vastaan kolme maalia. Kypärätemppu olisi helppo nähdä yksilösuorituksena, mutta pelkästään sitä se ei ole.

. – Maalinteko vaatii nykyisin paljon enemmän kuin yhden pelaajan yhden ratkaisun. Jos lähtee siitä, että ampuu suorasta hyökkäyksestä laukauksen eikä mitään tukitoimia eikä keskilinjan ylittävää syöttöä ole, maalinteko on hyvin hankalaa. Sattumalla voi yhdellä kerralla sadasta kyllä maalikin syntyä.

. Pakolla tekemisen tunne hiipinyt ylivoimaankin . Sportin ylivoimapelin surkeutta on voivoteltu joukkueen lähes koko nykyisen liigataipaleen ajan. Kuinka paljon liigajoukkue tällä hetkellä harjoittelee ylivoimapelaamista?

. – Meillä on pelien lisäksi kaksi tai kolme harjoitusta viikossa. Jos on kaksi harjoitusta, toisen harjoituksen pääpaino on ýlivoimassa. Jos on kolme harjoitusta, kahdessa ylivoima nousee pääosaan, Pajuluoma kertoo.

. – Keskustelimme kyllä, onko se liian vähän, ja ylivoimatreenin määrää lisättiin. Mutta tässäkin asiassa on kaksi puolta. Ylivoimapelaaminen ei hirveästi eroa 5 vs 5 -pelaamisesta. Jos 5 vs. 5 -pelaaminen on vajaata, kuten meillä on nyt, ylivoima on harvoin – tuskin koskaan – loistavaa. Ylivoimalla voidaan ratkoa yksittäisiä otteluita, mutta pitkällä aikavälillä ensisijaisesti 5 vs 5 -pelaamisen on oltava tasapainossa.

. – Vapautuneisuus pelaamisessa näkyy ennemmin tai myöhemmin ylivoimallapelinkin laadussa. Meillä on tekeminen ollut pakonomaista, mikä näkyy ylivoimapelissäkin.

. Markettipalautetta voivottelun hengessä . Vaasalaiset eivät ole koskaan arkailleet antaa palautetta kaupungin kahden suuren joukkueen – Vaasan Palloseuran ja Sportin – päävalmentajille, jos ovat näihin ihmiselämän arkisilla suorituspaikoilla törmänneet. Pajuluoma on saanut osansa "markettipalautteesta".

. – Se ei kuitenkaan ole ollut hyökkäävää tai pahantahtoista, vaan pikemminkin siunailua, voivottelua, utelua ja asioiden pyörittelyä. Jos olen edelliset 48 tuntia elänyt voivottelun kohteena olevaa Sport-elämää päävalmentajana, en välttämättä enää vapaapäivänä kaupan käytävällä jaksa olla asiassa läsnä, Pajuluoma kuvailee.

. Nettikirjoittelua Pajuluoma ei seuraa – ja medioittenkin sisältöä hyvin vähän. Niinpä hän mm. missasi iltapäivälehden perjantaina Lukko-pelin alla uutisoiman tiedon, että Sport etsii jo kiivaasti Pajuluomalle seuraajaa.

. Sosiaalisessa mediassa Pajuluomalla on tili vain Twitterissä, ja senkin käytössä hän on hyvin hillitty. Ammattiinsa ja Sportin pelillisiin ja sisäisiin asioihin liittyviä twiittejä hän ei kirjoita.

. Pajuluoma arvelee, että jos hän olisi yksineläjä, työ ja Sportin tuloksentekopaineet olisivat jo vyöryneet kotioloihin tsunamin lailla.

. – Perhe pelastaa tuomalla elämään muutakin kuin ottelun lopputulosten miettimisen. Kotona kotijutut ja valmentajana valmentajajutut. Olen iloinen, että olen toistaiseksi pystynyt siihen.

. Esimerkiksi sunnuntaina Pajuluoma oli Kokkolassa jääkiekkoturnauksessa seuraamassa poikansa joukkuetta. Hän matkusti jälkikasvunsa kanssa joukkuebussissa ihan vain kiekkojuniorin isänä, ei Sportin päävalmentajana.

. Minna Kallasvuo

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Sport-valmentaja puhuu nyt voittopaineista ja "markettipalautteesta" – kertoo myös, miksi maalinteko on kääntynyt niin tuskaiseksi

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Sport-valmentaja puhuu nyt voittopaineista ja "markettipalautteesta" – kertoo myös, miksi maalinteko on kääntynyt niin tuskaiseksi

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje