Tulva väistyi Malkakoskelta, koskimelojat kauhoivat tiukan kisan

Kevätilma tuoksuu grillimakkaralta ja aurinko kimmeltää kosken kuohuissa Ylistaron Malkakoskella. Joenpenkereellä kuhisee, väki on pakkautunut seuraamaan Häjyrodeota, vuosittain järjestettävää koskimelontakilpailua, jossa kauimmaiset kisaajat ovat Rovaniemeltä.

. Meneillään on vauhdikkaan boatercross-kisan finaali, johon on edennyt kuusi melojaa. Kaksi finalistia on kisan järjestäjän, Kyrönjoen Koskihäjyjen omasta tallista. Selostajan kiihtyvä puherytmi kielii ratkaisun hetken olevan käsillä. Radalla on kaksi poijua, jotka melojien täytyy kiertää. Oulun ja Tuusulan melontaseurojen kisaajat yltävät kärjessä ensimmäiselle poijulle.

. Yhtä aikaa koskessa sukkuloivat kilpailijat ottavat kontaktia toisiinsa, yksi menee nurin ja nousee taas pintaan. Sitten alkaa kolmantena olevan Koskihäjyjen Tuomas Kaukolan huikea kiri. Kaukola alkaa meloa vimmatusti kierrettyään ensimmäisen poijun alavirran kautta. Monen kisaajan kajakki ajautuu virran mukana kauemmas, Kaukola saa pidettyä omansa linjassa ja kauhoo kohti toista poijua, jonne hän yltääkin ensimmäisenä ja meloo boatercross-kisan voittoon.

. – Hyvin meni, rata on melko fyysinen. Koski on vielä siloinen, kun on niin paljon vettä, Kaukola pohtii kisan jälkeen.

. Kaukola on koskimelonnan kuusinkertainen Suomen mestari ja Häjyrodeo-kilpailun isä. Hän aloitti melontaharrastuksen 12-vuotiaana.

. – Olen melonut 18 vuotta. Vuodessa kierrän yleensä viisi kilpailua. Tänä vuonna suunnitelmissa on myös maailmancup, hän kertoo.

. Kisan järjestäjänä Kaukola seuratovereineen jännitti, päästäänkö Malkakoskella kisaamaan ennätyksellisten kevättulvien vuoksi. Kymmenen vuotta järjestetty kilpailu on jouduttu perumaan ainoastaan yhtenä vuonna vedenkorkeuden vuoksi.

. – Kyrönjoki kääntyi nyt onneksi nopeaan laskuun tulvahuipun jälkeen, Kaukola iloitsee.

. Häjyrodeon kisapäällikkö Teemu Kujala tyytyi tällä kertaa katselemaan kisaa rannalta. Hän luonnehtii lajia monipuoliseksi ja sopivan vauhdikkaaksi.

. – Tämä vaatii tasapainoa, koordinaatiokykyä ja kestävyyttä. Räväkkyyttäkin, Kujala sanoo.

. Hartolalainen Riina Aho on samaa mieltä. Vauhdikkuus on koskimelonnan juju. Toisaalta se on myös rentoa. Aho tiettävästi ainut tyttö, joka kisaa Suomessa. Malkakosken Häjyrodeoon 16-vuotias Aho osallistui toista kertaa. Hän meloi naisten boatercross- ja freestyle-kisassa.

. – Löysin lajin isäni kautta. Hän aloitti ensin retkimelonnan ja lähti pian koskeen. Minä lähdin perässä. Vesi on hieno elementti, luonnonvoimat ja adrenaliini kiehtovat, Aho pohtii.

. Melonnan suosio on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kyrönjoen Koskihäjyt on Etelä-Pohjanmaan suurin melontaseura. Jäseniä on 200. Seuran entinen puheenjohtaja, nykyinen aktiivi Anssi Orrenmaa kertoo, että seuraan otetaan vuosittain 20 uutta jäsentä. Tulijoita riittäisi enemmänkin.

. – Lajin monipuolisuus on suosion takana. Tämän voi aloittaa rauhallisesti sunnuntaimelostelusta ja vaikka lopettaakin siihen, tai sitten voi edetä vauhdikkaaseen koskimelontaan.

. Malkakoski on Orrenmaan mukaan viiden parhaan paikan joukossa Suomen koskimelojien listalla. Muita maineikkaita paikkoja ovat muun muassa Neitikoski Pohjois-Karjalassa sekä Kymijoki.

. – Meillä riittää hienoja melontapaikkoja, jokia ja järviä, merestä puhumattakaan, Orrenmaa sanoo.

. Kaksipäiväinen Häjyrodeo jatkuu Sunnuntaina Jylhänkoskella Kauhavalla. Siellä on luvassa hurjaksi kehuttu laskukisa. Melottava matka on Jylhäkoskella vain 200 metriä, mutta koski laskee kyseisellä pätkällä kymmenen metriä.

. Marika Eikkula

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Tulva väistyi Malkakoskelta, koskimelojat kauhoivat tiukan kisan

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Tulva väistyi Malkakoskelta, koskimelojat kauhoivat tiukan kisan

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje