Tuntematon nuorehko nainen Vaasasta, jolla oli ruotsalainen nimi, päihitti vesiherrat vuosikymmenen mittaisessa Kyrönjoen koskisodassa

"Tuntematon nuorehko nainen Vaasasta, jolla oli ruotsalainen nimi. Kyrönjoen puolesta toimijana täysin epäuskottava."

. Näin kuvailee 40 vuoden takaista itseään vaasalainen Margit Dahlsten .

. Hän on yksi niistä Kyrönjoen rannalla syntyneistä, jotka 1980-luvulla taistelivat joen voimalaitosrakentamista vastaan ja saivat aikaan koskien suojelun.

. Hän puhui tiistaina Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin Kyrönjokijuhlassa Ylistarossa siitä, miltä jokitaistelu näytti kansalaisen silmin.

. Dahlsten muistaa eräänkin kohtaamisen Ylistaron kunnantalon pihalla. Kokenut kunnallispoliitikko tenttasi häntä naimisissa olemisesta ja lapsista. Kun vastaus oli molempiin kyllä, seuraava kysymys kuului: "No mitä te sitten täälä teettä?"

. – Ja näin varmasti suurin osa miesporukasta ajatteli.

. Velvollisuudentunne ajoi toimimaan. Dahlsten ei halunnut voimalaitoksia, pengerryksiä, patoja ja säännöstelyaltaita pilaamaan Annalankosken, Kolkinkosken ja Voitilankosken rakkaita kuohuja.

. Ylistarossa meinattiin valjastaa Kylänpäänkoski ja Kirkonkoski. Sen rannoilta löytyi hengenheimolaisia, koskisoturina tunnettu, jo edesmennyt Esa Kriikku sekä hänen puolisonsa Marja-Liisa Kriikku .

. Jokitaistelu oli tiedon keräämistä, tiedotustilaisuuksien järjestämistä, poliitikkojen tapaamisia, nimilistoja, katselmuskokouksia, vetoomuksia, pyyntöjä ja valituksia.

. – Päämääränä oli tulvasuojelun toteuttaminen ilman voimalaitoksia vuorokausisäännöstelyineen.

. Vastassa olivat vesiherrat eli Vesihallitus, Jyllinkosken Sähkö, MTK sekä kuntien virkakoneisto.

. – Kyllähän se oli Daavidin ja Goljatin välistä taistelua.

. Taistelutukea tuli luonnonsuojelujärjestöiltä, Vaasan vesilaitokselta, Museovirastolta, Seutukaavaliitolta sekä monilta älymystön edustajilta kuten Heikki Ylikankaalta ja Kustaa Vilkunalta .

. Yhtenä käännekohtana Dahlsten pitää seinäjokelaislähtöisen toimittajan Jaakko Luoman Suomen Kuvalehdessä näyttävästi julkaistua kriittistä juttua.

. Luoman mukaan Kyrönjoen järjestelyt olivat Etelä-Pohjanmaalla pitkään asia, josta ei sopinut ääneen valittaa ja josta tiedettiin vain jotain epämääräistä.

. – Ihmiset olivat huolissaan, miten joelle käy, mutta tulvasuojelu oli pyhä asia, kunnes tabu murtui.

. Koskisota päättyi syksyllä 1991 erityissuojelulakiin, joka turvasi Kyrönjoen vapaat kosket voimalaitosrakentamiselta.

. Mikä ratkaisi lopputuloksen näin päin?

. – Kyllä se oli yleinen valistus ja tiedon leviäminen. Kohu aiheutti sen, että Kyrönjokea tutkittiin enemmän. Siinä piti punnita hyviä ja huonoja puolia, Dahlsten sanoo.

. Vaikka taistelu uuvutti ja kuormitti arkea ja vei aikaa perheeltä kahdentoista vuoden ajan, se kannatti.

. –Ilona olivat uudet lujat ja hyvät ystävyyssuhteet ja tietenkin lopputulos Lex Kyrönjoki. Joka kerta, kun näinä vuosina olen ollut Annalankosken alapuolella uimassa lasteni ja lastenlasteni kanssa, tunnen iloa ja ajattelen, että ei se taisto turhaa ollut.

. Jaakko Luoma on tavannut ihmisiä, joiden koti on jäänyt erilaisten vesijärjestelyjen alle.

. Kalajärven allas teki hänen mukaan aikoinaan lähes 30 maatilaa elinkelvottomaksi Peräseinäjoella.

. – Alle jäi pitäjän parhaita peltoja. Korvaukset olivat hyvin pieniä.

. Luoma heittää pohdittavaksi ajatuksen kansan jokiarkistosta, johon voitaisiin koota kansalaisten kokemuksia vesirakentamisen seurauksista.

. Tämän päivän vesitaisteluita käydään turvesoiden ympärillä . Jos metsät ovat suomalaisille rakkaita, vesistöt taitavat olla vielä rakkaampia, arvelee Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä .

. – Kaikkein eniten ihmisiä on saatu liikkeelle, kun on keskusteltu jokien patoamisesta tai tekoaltaiden rakentamisesta.

. Hölttä vieraili tiistaina maailman ympäristöpäivänä Kyrönjokijuhlassa, jossa juhlittiin samalla 80-vuotiasta luonnonsuojeluliittoa ja 30-vuotiasta Pohjanmaan luonnonsuojelupiiriä.

. Tällä hetkellä ihmisiä huolettavat Höltän mukaan turvesuot.

. – Ainakaan ei haluta enää lisää turpeenottoa oman järven läheisyyteen.

. Luonnonsuojelupiirin Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Hannu Saari on huolissaan siitä, riittääkö eteläpohjalaiselle luonnolle puolustajia.

. – Täällä ei ole matkailukäyttöön sopivia turisteja vetäviä luontokohteita, mutta ei myöskään niin suuria kaupunkeja, että täällä kiinnitettäisiin huomiota lähimetsiin. Alueesta uhkaa tulla biotalouden raaka-ainevarasto ja luonnonsuojelun väliinputoaja.

. Annukka Latvala

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Tuntematon nuorehko nainen Vaasasta, jolla oli ruotsalainen nimi, päihitti vesiherrat vuosikymmenen mittaisessa Kyrönjoen koskisodassa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Tuntematon nuorehko nainen Vaasasta, jolla oli ruotsalainen nimi, päihitti vesiherrat vuosikymmenen mittaisessa Kyrönjoen koskisodassa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje