<p>Vapaaehtoisesti lapsettomat jäävät usein yksin asian kanssa arvostelun pelossa.</p>.<p>Kurikkalaislähtöinen<em class="@Henkilo"> Soile Rajamäki</em> tiesi jo nuorena, ettei halua lapsia. Kaikki muut olivat kuitenkin toista mieltä.</p>.<p>– Ympäristö oli perhekeskeistä. Minulle ei esitelty koulussa muuta vaihtoehtopa kuin heterosuhde, naimisiinmeno ja perheen perustaminen, Rajamäki puhuu.</p>.<p>Rajamäki toimii puheenjohtajana Vapaaehtoisesti lapsettomat -yhdistyksessä. Tiedottaminen on yksi yhdistyksen päätehtävistä. Tietoa jakamalla yhdistys pyrkii tekemään asiastaan hyväksytyn ja julkisen.</p>.<p>– Suomessa yleinen normi on se, että hyvän kansalaisen tulee perustaa perhe ja tehdä lisää veronmaksajia, Rajamäki toteaa.</p>.<p>Tavoitteena on myös virheellisten mielikuvien purkaminen. Rajamäen mukaan vapaaehtoisesti lapsettomia ei oteta tosissaan.</p>.<p>– Asia nähdään kummallisena mielenoikkuna. Ihmiset saavat kuulla toteamuksia siitä, kuinka mielesi tulee vielä muuttumaan tai tulet katumaan sitä, ettet tee lapsia.</p>.<p>Kommentit voivat mennä henkilökohtaisuuksiin. Rajamäen mukaan lapsettomia pidetään kylminä ja itsekkäinä.</p>.<p>– Meidän ajatellaan viettävän jatkettua nuoruutta ja holtitonta elämää. Yleisimpiä toteamuksia on, että vihaamme lapsia.</p>.<p>Rajamäen mielestä vapaaehtoisesti lapsettomien yhteiskunnallisessa asemassa on parantamisen varaa. Yhdistys ajaa muun muassa sterilointilain muuttamista. </p>.<p>Sterilointi voidaan tehdä, jos henkilöllä on kolme alaikäistä lasta tai hän on täyttänyt 30 vuotta. Yhdistys vaatii alaikärajan laskemista muiden pohjoismaiden tasalla, eli 25 vuoteen, sekä lapsiluvun rajaamista kahteen.</p>.<p>– Laki asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Kyse on itsemääräämisoikeudesta.</p>.<p>Rajamäki uskoo vapaaehtoisen lapsettomuuden yleistyvän sen tullessa tasavertaiseksi perhesuunnittelun vaihtoehdoksi.</p>.<p>– Yhteiskunnan ja elämäntapojen muutokset vaikuttavat myös siihen. Lapsi ja perhe-elämä eivät ole enää ensisijainen päämäärä.</p>.<p>Myös ekologisuuden painoarvo kasvaa.</p>.<p>– Maailma on ollut jo kauan ylikansoitettu ja kulutamme luonnonvaramme nopeasti. Maapalloa ei haluta kuormittaa enempää.</p>.<p>Väestöliiton viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan lapsettomaksi jäämistä suunnitteli lähes 13 prosenttia kaikista 20–40-vuotiaista suomalaisista. Sitä ennen luku on ollut 5–7 prosenttia.</p>.<p>Yleensä vapaaehtoinen lapsettomuus johtuu henkilökohtaisista syistä. Tuoreimman tutkimuksen mukaan työttömyys ja pienituloisuus ovat aiempaa useamman lapsettomuuden taustalla.</p>.<p>– Ehkä työelämän tai taloudellisen tilanteen riskit näyttäytyvät niin suurina, että lastensaannista luovutaan "vapaaehtoisesti'", Väestöliiton erikoistutkija <em class="@Henkilo">Anneli Miettinen </em>toteaa.</p>.<p>Tulokset saavat Miettisen pohtimaan, missä määrin lukujen takaa todella löytyy taloudellista epävarmuutta, sillä tuolloin asia olisi lievennettävissä poliittisin päätöksin.</p>.<p>Miettisen mukaan vapaaehtoisen lapsettomuuden tarkka mittaaminen on hankalaa, sillä osalle päätös lapsettomuudesta varmistuu vasta elämänkulun seurauksena.</p>.<p>– Varsinkin miesten kohdalla on osittain kyse myös siitä, että kun kumppani puuttuu, lastenhankinta näyttäytyy hyvin epärealistisena.</p>.<p>Miettinen arvelee vapaaehtoisen lapsettomuuden yleistyvän vielä, mutta asettuvan lopulta noin kymmenen prosentin tienoille koko väestöstä. On kuitenkin vaikea arvioida, kuinka paljon vapaasta tahdosta lapsettomien kasvanut määrä näkyy nykyisissä syntyvyysluvuissa. </p>.<p>Alhaisiin syntymismääriin Miettinen ei povaa nopeaa nousua.</p>.<p>– Pidän hyvin epätodennäköisenä, että pääsemme kovin lyhyellä aikavälillä edes taantumaa edeltäneisiin lukuihin.</p>.<p>PASI LAPINKANGAS</p>