"Joskus turhauttaa valittaminen täällä meillä" – Opetusneuvos Pirjo Koivula on nähnyt, kuinka opiskellaan maapohjalattialla sadan oppilaan ryhmässä tai kouluttaudutaan aaltopeltikatoksessa

Tyhjästä, kuin tuosta vaan, ei hyvä koulutus putkahda.

Hyvä koulutus vaatii lujaa perustaa, joka koostuu esimerkiksi riittävästä turvallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta tai vaikkapa toimivasta terveydenhoitojärjestelmästä.

– Elleivät tämänkaltaiset asiat ole kunnossa, ei voida saada aikaan hyvää koulutusta. Esimerkiksi yhteiskunnan hyvinvointiin taas vaikuttaa se, ovatko sitä rakentamassa kaikki kansalaiset, muistuttaa opetusneuvos Pirjo Koivula .

– Maailmanlaajuisesti tarkastellen naiset jäävät usein koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Kehittyvissä maissa tyttöjen koulunkäynnin keskeytyminen varhain on tavanomaista, vaikka heillä olisikin pääsy koulutukseen.

Alajärvellä, tarkemmin sanottuna Lehtimäen Rannankylässä asuva Koivula työskentelee opetushallituksessa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmässä.

Noin vuosi sitten hänet kutsuttiin YK:n alaisen kehitysohjelma UNDP:n kokoaman, maailmanlaajuisen Global Knowledge Index -vertailuhankkeen ohjausryhmän jäseneksi.

Tämän vertailun tuoreimmat tulokset julkaistiin joulun edellä Dubaissa, nyt viidettä kertaa, ja ensimmäisen kerran tuloksia on julkistettu vuonna 2017.

– Vertailun tulokset pohjautuvat seitsemän asiantuntijuusalueen ja 232 muuttujan tietoihin, joten se on laajin tiedossani oleva koulutusalan vertailu.

. Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole Vertailun paneelikeskustelun alkupuheenvuorossaan Koivula tähdensi juuri sitä, miten hyvä koulutus rakentuu monesta osatekijästä.

– Populistisessa poliittisessa keskustelussa esitetään liian usein yksinkertaisia ratkaisuita, joilla asiat väitetysti korjautuisivat. Nyt julkaistun vertailun tulokset osoittavat, että yksinkertaisia ratkaisuita ei ole ja että kehitykseen vaikuttavat hyvin monet seikat. Lisäksi eri tekijöiden välillä on vahvaa keskinäistä riippuvuutta.

Koivula selventää, että vertailu tarjoaa systemaattisen työkalun rakennettaessa tietoon perustuvaa yhteiskuntaa ja pyrittäessä parantamaan sellaisia asioita, joissa kullakin maalla on parannettavaa.

– Sitä voivat käyttää poliittiset päättäjät, tutkijat ja kansalaisyhteiskunta sekä yksityiset toimijat.

. Suomi ykkönen kahden osa-alueen tuloksissa Vertailun tuloksissa Suomi oli kokonaissijoituksissa sijalla neljä, kun edellisellä kerralla, vuonna 2020, maamme sijoitus oli kolmas.

– Tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska viimeksi vertailussa oli mukana 138 maata ja 199 muuttujaa, nyt taas 154 maata ja 232 muuttujaa, huomauttaa Koivula.

Tänä vuonna Suomen edellä olivat voittajamaa Sveitsi sekä sitten tasapisteillä Yhdysvallat ja Ruotsi.

– Erot kärjessä olivat todella pieniä, sillä Suomen pistemäärä oli 69,9 ja Sveitsin 71,5 sekä Yhdysvaltain ja Ruotsin tasan 70.

Eri maiden sijoitukset on lisäksi laskettu kullekin seitsemälle osa-alueelle.

– Suomi oli ykkönen kahden osa-alueen tuloksissa: vuoden 2020 tulosten tavoin nytkin pre-university education -alueella sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologia -alueella. Ensin mainittu asiantuntijuusalue kattaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen.

– Jälkimmäisessä olemme parantaneet huimasti, koska vuonna 2020 olimme sijalla kaksitoista. Tähän parannukseen on vaikuttanut osaltaan se, että tämän sektorin rakenne ja muuttujat, siis sisältö kokonaisuudessaan, ovat uusiutuneet viime vuodesta paljon. Nyt ne vastaavat paremmin alan keskeisiä nykyhetken vaatimuksia ja kehitystä.

. Valittajien kannattaisi suhteuttaa asioita Niin ei tuloksia pidä lukea, että hetken voimme Suomessa hengähtää ja jättää toviksi koulutuksen tulevaisuuden pohtimisen.

– Meidän pitää edelleen kehittää järjestelmäämme niin, että voimme vastata entisiin ja uusiin haasteisiin.

Koivula puuskahtaa, että "joskus turhauttaa valittaminen täällä meillä".

– Koulutusjärjestelmämme vahvuus on toistaiseksi ollut poliittisten päättäjien laaja yksimielisyys, mikä on taannut kehitystyön jatkumisen, vaikka hallitukset ovat vaihtuneet. Tämäkin on poikkeuksellista muuhun maailmaan verrattuna. Vain tällaisella yksimielisyydellä ja yhteistyötä tekemällä voimme jatkossakin pysyä maailman huipulla.

Puuskahdus valittamiseen turhautumisesta saa pohjaa, kun Koivula kertaa käyneensä 98 maassa, suurimmassa osassa näistä työmatkoilla, ja ottaneensa vieraita vastaan kaikista maanosista.

– Olen voinut tehdä vertailuja. Olen nähnyt lapsien nukkuvan melkein alasti ja likaisena Nepalin pääkaupunki Kathmandun kaduilla. Haitissa tulitaisteluja voi olla pääkaupungin kaduilla ja ihmisiä otetaan panttivangeiksi, ja siellä opiskellaan aaltopellin varjostamassa katoksessa.

Etelä-Afrikassa hän summasi, kuinka samassa luokassa oli lähelle sata lasta, jotka istuivat maalattialla toistaen perästä opettajan edellä lausumaa.

– Sielläkin oli jatkuva hengenvaara ja ryöstetyksi joutumisen vaara, ainakin eurooppalaiselle.

. Vammaiset lapset piiloon monessa maassa Koivula on todennut, kuinka ulkomaalaiset vierailijat Suomen koulutusjärjestelmään tutustuessaan kiinnittävät huomiota moniin sellaisiin asioihin, joita emme osaa itse aina arvostaa.

– Tällaisia on kaikille ilmainen, laadukas koulutus esiopetuksesta yliopistotutkintoihin asti. Monissa huippumaissa esimerkiksi yliopistokoulutus tai opetus yksityiskouluissa voivat maksaa sellaisia summia, ettei niihin ole varaa kuin kaikkein varakkaimmilla.

– Suomessa on OECD-maiden pienimmät erot koulujen välillä, kun mitataan oppimistuloksia. Opettajankoulutuksemme puolestaan on yksi maailman parhaista, mutta meidän olisi säilytettävä opettajan ammatin arvostus, palkkaus ja työolot jatkossakin sellaisena, että parhaat opiskelijat haluavat alalle, linjaa Koivula.

Suomessa on hänen mukaansa myös kohtuullisen hyvä oppimisen tuki ja opiskeluhuolto.

– Vaikka niissä on varmasti edelleen kehitettävää, monissa maissa näitä palveluita ei ole ollenkaan. Maailmassa on myös lukematon määrä maita, joissa vammaiset lapset laitetaan vieläkin piiloon, eivätkä he pääse ollenkaan kouluun tai heiltä puuttuu oppimisen tuki kokonaan.

Tue, 8/16

Kirjaudu sisään

Tue, 8/16

"Joskus turhauttaa valittaminen täällä meillä" – Opetusneuvos Pirjo Koivula on nähnyt, kuinka opiskellaan maapohjalattialla sadan oppilaan ryhmässä tai kouluttaudutaan aaltopeltikatoksessa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin