Aluevaalien vaikutus eduskuntavaaleihin

Ensimmäisten aluevaalien tuloksen varmistuttua sunnuntai-iltana 23.1. pääsimme todistamaan hyvin harvinaista näkyä. Kaikkien perinteisen kolmen suuren puolueemme eli kokoomuksen, SDP:n ja keskustan edustajat säteilivät samanaikaisesti tyytyväisinä, mitä tapahtuu tuskin koskaan. Tyypillisempää on, että yksi niistä hymyilee vaalivoittajana, toinen on saanut suurin piirtein siedettävän torjuntavoittotuloksen ja kolmas kärvistelee tappion tuskissa.

Monet politiikan kommentaattorit ovatkin jo nähneet aluevaalit vuosien 1983–2011 seitsemän eduskuntavaalikauden aikana tutuksi tulleen kolmen suuren mallin paluuna. Tulosta kuvattiin asiapolitiikan voitoksi ja osoitukseksi siitä, että äänestäjät sittenkin arvostavat yhteiskunnallista asiantuntemusta, kokemusta ja uskottavuutta enemmän kuin populististen helppoheikkien löysiä lupauksia.

Kehottaisin kuitenkin vielä pitämään enemmät samppanjat jäissä Töölönkadun, Siltasaarenkadun ja Apollonkadun puoluetoimistoissa. Ilo vanhojen hyvien aikojen paluusta saattaa osoittautua ennenaikaiseksi. Aluevaalit olivat ensimmäiset laatuaan ja poliittiselta luonteeltaan täysin omanlaisensa kisa. Vertailukohdetta ei oikein ole eikä ennustearvoa ole syytä liioitella.

Kenties kaikkein huomionarvoisinta aluevaaleissa oli hälyttävän alhaiseksi jäänyt äänestysaktiivisuus. Äänestysprosentti 47,5 tarkoitti sitä, että vaaliuurnille vaivautui vain 1,87 miljoonaa suomalaista, kun äänioikeutettuja oli yhteensä 3,93 miljoonaa. Vaalien ylivoimainen voittaja oli nukkuvien puolue.

Kokoomus voitti vaalit ottamalla 401 825 ääntä. SDP:n saalis oli 359 462 ääntä ja keskustan 356 854. Äänimääriä arvioitaessa on tietysti huomioitava Helsingin puuttuminen. Kuntavaaleissa kokoomus sai pääkaupungista 85 000, SDP 48 000 ja keskusta 7 900 ääntä.

Eduskuntavaalien voittoon on meillä tällä vuosituhannella tarvittu vähintään 550 000 ja välillä jopa 690 000 ääntä. Helsinki-korjauskertoimellakin arvioituna kolme suurta puoluettamme jäivät nyt todella kauas eduskuntavaalikannatuksestaan. Vaalivoittaja kokoomus menetti aluevaaleissa 2019 eduskuntavaaleihin verrattuna noin 31 500 ääntä, SDP peräti 135 000 ääntä ja Helsingin puuttumisesta eniten hyötynyt keskustakin noin 56 000 ääntä.

Vaikka vaalien suurin kyykkääjä olikin kampanjansa tulevien aluevaltuustojen tehtäviin liittymättömien asioiden ympärille rakentanut ja vuoden 2019 eduskuntavaaleihin verrattuna peräti 285 000 ääntä menettänyt perussuomalaiset, ei tulos eduskuntavaaleja ajatellen ollut rohkaiseva oikein minkään puolueen kannalta.

Lähes jokaisella puolueella oli nyt vaikeuksia jopa vannoutuneimman ydinkannattajakuntansa innostamisessa äänioikeuttaan käyttämään.

Kevään 2023 eduskuntavaaleissa vaaliuurnille tulee ilmaantumaan noin 1,25 miljoonaa sellaista ihmistä, jotka eivät aluevaaleissa äänestäneet lainkaan.

Kirjaudu sisään

Aluevaalien vaikutus eduskuntavaaleihin

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Aluevaalien vaikutus eduskuntavaaleihin

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje