Elinvoima ei kasva infraa purkamalla

Väylävirasto lyttäsi joulun alla julkaisemassaan selvityksessä Seinäjoki-Kaskinen-junaradan eli Suupohjan radan korjaamisen yhteiskuntataloudellisesti täysin kannattamattomana.

Samaan rysyyn tuli tieto EU:n aikeista pudottaa Kaskisten satama pois Euroopan TEN-T-satamaverkostosta, mikä heikentäisi sataman kehittämismahdollisuuksia.

Kyllä kaksikielistä Suupohjaa koetellaan. Ehkä seudusta tulee taas suuri metsästysalue, kuten 1500-luvulla. Majava on kuulemma nähty jo Teuvalla. Kaskinen voi palata kituvaksi kalastajakyläksi, jota varjostaa edelleen joidenkin luulema Cneiffin kirous.

. Jotkut ovat haaveilleet ratapenkalle pyöräilyväylää Seinäjoelta Kaskisiin. Hevosten hiittiratahan on jo olemassa puretulla Kristiinankaupungin radan osuudella.

Radanvarren kunnissa näkymät ovat paikoin aika huonot, kuten koko Suomen maaseudulla. Väki vähenee, työpaikat karkaavat ja palvelut heikkenevät. Hiipuvan näkymän edessä järkevintä olisi maksaa lähtemään kykeneville muuttoautot ja jättää moiset radat korjaamatta.

. Kyynisyys ja negatiivisuus ovat aina helpoin vaihtoehto, ja pessimisti ei pety. Mutta on muitakin sanontoja. Ei kannata ampua omaan jalkaan, tai, kuolemanpelosta ei pidä tehdä itsemurhaa.

Onneksi löytyy myös vastavirtaan kulkijoita, kuten radan puolesta taisteleva Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys. Sen johdossa on asialleen omistautuneita ihmisiä, jotka tuntevat Suupohjan radan hyvät ja huonot puolet, rautatieyhtiön, Kaskisten sataman mahdollisuudet ja metsäfirmojen tarpeet.

. Porukka on pannut tuulemaan ja saanut muutamassa vuodessa paljon aikaan. Varsinkin metsäyhtiöihin on ollut ilmeisen hyvät suhteet, ja raakapuukuljetuksia siirtynyt kiskoille. Nyt kun ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaaditaan tekoja päästöjen alentamiseksi, tuntuisi kummalliselta siirtää puukuljetukset takaisin kumipyörille.

. On selvää, ettei infraa purkamalla minkään alueen elinvoima lisäänny. Ei myöskään ole olemassa sellaista vaihtoehtoa, että radan korjaamisesta säästyvät rahat ohjautuisivat muihin kohteisiin näissä maakunnissa. Politiikassa rahat tuppaavat mennä sinne, jossa on valta ja voima, ja Pohjanmaan näkökulmasta joskus aivan turhiinkin kohteisiin.

. Nopea ja hyväkuntoinen rata loisi mahdollisuuksia ja toimeliaisuutta, joista emme välttämättä edes tiedä tällä hetkellä. Voi olla, että esimerkiksi puunjalostusteollisuutta ja muuta isompaa toimintaa viriäisi lisää radan vaikutuspiirissä.

Jos rata loppuu ja Kaskisten sataman kehitys taantuu, ei ainakaan Suupohjan suunnalle enää koskaan tule suurteollisuutta, ja pelkään, että loputkin lähtee.

. Vaikka sana suurteollisuus voi kuulostaa tänä päivänä tunkkaiselta ja vanhanaikaiselta, tosiasia on se, että vain teollisten työpaikkojen kautta voidaan suuremmassa mittakaavassa pitää hengissä hieman syrjäisiä alueita nyt kun maatalouskaan ei enää työllistä.

. Yksi hyvin vähän keskusteltu vaihtoehto on hyväksyä hiipuminen. Onko yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa ylipäätään tavoitella kasvufirmoja ja esimerkiksi työperäisiä maahanmuuttajia? Jätetään osa töistä kylmästi tekemättä ja eletään säästöliekillä tällä porukalla, mitä meitä vielä on. Sekin voi olla toimiva strategia.

Fri, 8/12

Kirjaudu sisään

Fri, 8/12

Elinvoima ei kasva infraa purkamalla

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin