Euroopan teollisesta kilpailukyvystä on huolehdittava

Hyvää uutta vuotta Ilkka-Pohjalaisen lukijoille! Tammikuun alussa on sopiva aika pysähtyä pohtimaan tulevaa ja ilmiöitä, jotka tulevat tänä vuonna todennäköisesti olemaan niin Euroopan komission kuin myös suomalaisten päättäjienkin työpöydillä.

Uuteen vuoteen astuttiin osin apeissa tunnelmissa. Sota Ukrainassa jatkuu, mutta kukaan ei tiedä, mihin suuntaan konflikti tulee kehittymään. Sodan pitkittymisestä kovimman hinnan maksavat ukrainalaiset. Se myös tarkoittaa vaikeiden aikojen jatkumista sekä Euroopassa että kumppanimaissa, joihin kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ja kansainväliset tarjontahäiriöt niin ikään vaikuttavat.

Kriisinsietokykyämme koetellaan. Tämäkään talvi ei vielä ole ohi, mutta päättäjien on jo ennakoitava ilmojen viilenemistä ensi syksynä. Venäläisestä fossiilienergiasta on päästävä irti lopullisesti. Talouden suhteen Euroopassa luovitaan nyt hyvin ahtaassa liikkumatilassa. Kriittiset investoinnit eivät saisi hidastua, mutta toisaalta velkakestävyydestäkin on huolehdittava raskaiden koronavuosien jälkeen.

Pandemian ja sodan myötä EU:n geopoliittinen rooli on vahvistunut. EU on ollut etujoukossa etsimässä ratkaisuja, eikä asioista ole sovittu päidemme yli. Kansainväliset kumppanuudet ja vahvempi geopoliittinen toimijuus rakentuvat entistä vahvemman oman kyvykkyyden päälle. Eurooppa ei halua olla riippuvainen muista, vaan entistä vahvempi kumppani. Kun itse kestämme kriisejä paremmin, olemme myös entistä halutumpi yhteistyökumppani.

Viime keväänä hyväksytty strateginen kompassi viitoitti askelmerkit unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi. Tämä työ tulee jatkumaan ja kytkeytyy vahvasti Euroopassa virinneeseen keskusteluun strategisesta autonomiasta. Strategisella autonomialla tarkoitetaan kriittisten sektorien tuotannon ja teknologian saatavuuden turvaamista, ja toisaalta myös epäreilun kilpailun torjumista ja sisämarkkinoiden toimintakyvyn suojaamista.

Transatlanttinen kumppanuus, eli yhteistyö Yhdysvaltain kanssa, on tiivistynyt huomattavasti Presidentti Bidenin kaudella. On kuitenkin merkkejä siitä, että taloudellinen kilpailu liittolaisten kesken olisi kiristymässä uudessa maailmantilanteessa.

Protektionismin lisääntyminen Yhdysvalloissa on huolestuttava trendi. Joudumme EU:na miettimään, miten suhtaudumme Bidenin hallinnon esittelemään massiiviseen tukeen omalle teollisuudelleen. Kauppasotaa on vältettävä, sillä se pelaisi Venäjän pussiin ja viime kädessä vaikeuttaisi myös yhteistyötä, jota globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaiseminen vaatii.

Tänä keväänä tulemme siis varmasti tekemään töitä Euroopan teollisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja sen puolesta, että EU on jatkossakin edelläkävijä vihreän ja digitaalisen kaksoissiirtymän edistämisessä. Erityisesti pienten jäsenmaiden kannalta on tärkeää, että ratkaisuja etsitään Euroopan tasolla, jotta kaikki jäsenmaat olisivat samalla viivalla.

Vihreä ja digitaalinen kaksoissiirtymä on Euroopalle ennen muuta valtava mahdollisuus. Siirtymää edistävät teolliset investoinnit ja hankkeet luovat uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Ne rakentavat uskoa tulevaan.

Olipa kyse sitten osaavasta työvoimasta, raaka-aineista tai pääomasta, on sekä Suomen että Euroopan pärjättävä kilpajuoksussa. Tämä on yksi vuoden 2023 suurimmista haasteistamme.

Kirjaudu sisään

Euroopan teollisesta kilpailukyvystä on huolehdittava

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Euroopan teollisesta kilpailukyvystä on huolehdittava

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje