Hoitajat ovat korotuksensa ansainneet, samalla kertaa on hyvä aloittaa julkisen sektorin rakenneremontti

Peräti 25 000 hoitajaa kuudessa sairaanhoitopiirissä aloitti perjantaina kahden viikon mittaisen lakon, jonka voi jo nyt arvioida kestävän paljon pidempään. Hoitajia edustavat liitot haluavat palkankorotukset, jotka ovat 3,6 prosenttia yli muiden korotusten viiden seuraavan vuoden ajan.

Kustannusvaikutuksista syntyi tappelu saman tien. Superin laskelman mukaan hoitajien palkkaohjelman rahoittaminen maksaisi neljä euroa lisää kuukausittain kuntaveronmaksajaa kohti. Työnantajapuoli arvioi lisäkuluksi 28 euroa. Osapuolten välinen ero on seitsenkertainen (HS. 1.4.).

Eikä tässä kaikki. Julkinen valta pelkää, että hoitajille myönnetyt korotukset leviäisivät koko kuntasektorille. Jos jokainen kuntien palkollinen saisi samantasoiset korotukset, valtiovarainministeriön laskelmissa moinen heikentäisi julkisen sektorin tasapainoa 3,7 miljardilla joka vuosi.

. Kolumnistimme, Tehyn ekonomisti Ralf Sund kirjoitti eilisessä Ilkka-Pohjalaisessa, että ”pelastusohjelma maksaa työnantajille joka vuosi hieman yli 300 miljoonaa euroa. Palkkakustannukset pelastusohjelman vuoksi ovat noin 1,6 mrd. euroa korkeammat kuin nyt viiden vuoden kuluttua. Jos verovaikutus huomioitaisiin, olisi kustannus tätä selvästi pienempi”. Sund arveli myös, että kansantuotteen kasvun myötä kuntien verotulot kasvavat viidessä vuodessa selvästi palkkakuluja enemmän.

Eikä kauaa mennyt, kun hoitajien palkat ja armeijan menot, erityisesti hävittäjähankinnat, laitettiin vastakkain. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltosen mukaan kyse on arvovalinnasta. ”Terveydenhuolto on julkinen meno siinä missä puolustusvoimatkin”, Aaltonen sanoi Mediuutisissa perjantaina.

Tätä vertailua ei pidä tehdä. Ellei puolustus olisi pitänyt 1939-44, työehtosopimukset olisi vuosikymmeniä tehty venäjäksi. Neuvostoliitossa, työläisten paratiisissa, lakot olivat sitä paitsi kielletty. Kun puhutaan armeijan rahoista, puhutaan kansakunnan olemassaolosta.

. Suomesta tuskin löytyy ketään, joka vastustaisi hoitajien palkkojen korottamista. Työ on vastuullista ja sitä on paljon. Kertomukset kiireestä ja paineesta ovat varmasti totta. Ei niitä kukaan varta vasten keksi. Sosiaalisen median kanavilla pyörivissä Tehyn mainoksissa todetaan hoitajien oikeus parempaan palkkaan ja kansalaisten oikeus hyvään hoitoon. Niitäkään ei kukaan kiistä.

Toisessa vaakakupissa on Suomen julkisen talouden kehno tila. Se ei ole sairaanhoitajien vika, paremminkin äänestäjien, jotka ovat halunneet kuulla vaaliuurnilla vain hyviä uutisia julkisista palveluista ja niiden tuottamisesta. Pelkkä huomautus budjettikurin tarpeesta on heti leimattu äärioikeistolaiseksi lompakkosydämisyydeksi. Suomessa rahan riittävyys ei enää pitkään aikaan ole ollut mikään perustelu.

. Vilkaisu budjettitalouteen hyydyttää veren. Valtiovarainministeriön taulukoiden mukaan valtiontalous oli viimeksi tasapainossa vuonna 2008, neljätoista vuotta sitten. Sen jälkeen vuotuiset alijäämät ovat olleet alimmillaan 300 miljoonaa euroa, kun pääministeri Sipilä hallituksineen sai runnottua läpi pahasti buuatun kilpailukykypakettinsa. Alimmillaan vaje oli koronan aiheuttaman talouspysähdyksen takia 17,4 miljardia euroa.

Tänä vuonna valtio velkaantuu seitsemän miljardia lisää. Todennäköisesti lopullinen alijäämä on Ukrainan sodan takia paljon suurempi. Rakenteellinen alijäämä on tullut jäädäkseen. Pelkällä säästämisellä se ei poistu tai edes muutu siedettäväksi. Ei liioin verottamalla. Rakenteellinen alijäämä poistuu vain rakenteita muuttamalla. Se on tuskallista, mutta välttämätöntä. Kriisien hyvä puoli on, että niissä tehdään pakolla se, mikä jää normaalioloissa järkevästi ja suunnitellen tekemättä.

. Kun valtio kuitenkin joutuu hoitajien palkankorotuksista suurimman osan kuittaamaan, VM:n taulukoiden tutkiminen tekisi hyvää itse kullekin. Olisiko paikallaan nyt pohtia vakavasti sitä, kykenemmekö oikeasti tuottamaan enää niin laajat ja laadukkaat terveyspalvelut kuin olemme kaikille suomalaisille luvanneet? Tahtoa on, resursseja ei ole.

Ihan pieni ongelma ei ole sekään, että kymmenessä vuodessa kolmannes kuntatyöntekijöistä poistuu eläkkeelle. Tekijöiden määrä ei kasva palkkoja korottamalla.

Palkkavajeen lisäksi tästäkin vajeesta olisi hyvä puhua.

Wed, 5/25

Kirjaudu sisään

Wed, 5/25

Hoitajat ovat korotuksensa ansainneet, samalla kertaa on hyvä aloittaa julkisen sektorin rakenneremontti

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin