Itse luotu hoitokriisi pitää itse korjata

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tuli viikonloppuna voimaan vaikeassa tilanteessa.

Päivystykset ovat ruuhkautuneet ja jonot kasvaneet. Päivystyksissä voi joutua odottamaan hoitoa tuntikausia, ja sen jälkeen jatkohoitopaikkaa vielä kauemmin. Uudellamaalla potilaat odottavat jopa 80 tuntia pääsyä päivystyksestä osastolle (MTV3, 29.12.).

Korona-aikana hoitojonojen purkuun kunnille annetut miljardit ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Monet hyvinvointialueet ovat vaatimassa heti lisää rahaa.

Monet sairaat pelkäävät päivystysten jonoja, ja menevät yksityisille lääkäriasemille – jos rahat riittävät – tai jättävät menemättä hoitoon, mikä kasvattaa hoitovelkaa entisestään.

Kriisin syistä suuri osa on itse aiheutettuja – ja siksi myös itse korjattavissa.

Yksi juurisyy on huonosti toimiva julkisen ja yksityisen terveydenhuollon työnjako, jota ei ole haluttu kehittää ideologisista syistä. Sosiaalipalveluissa yhteistyötä on kohtuullisesti, terveyspalveluissa se on vaatimatonta.

Erottamalla julkisen sektorin järjestäjän ja tuottajan roolit toisistaan sekä panostamalla monituottajuuteen mm. palveluseteleiden ja Kela-korvausten avulla voidaan helpottaa hoitoon pääsyä, parantaa palvelua ja todennäköisesti usein myös tehostaa toimintaa.

Toinen juurisyy on työvoimapula, joka vaatii panostusta työhyvinvointiin, sosiaaliturvauudistuksiin, opiskelupaikkoihin ja kansainväliseen rekrytointiin.

Sosiaaliturvauudistuksin voidaan kannustaa varsinkin työmarkkinoiden ulkopuolella olevia töihin tai koulutukseen. Monen ammatin opiskelijapaikkoja voidaan lisätä. Erityisesti lähihoitaja- ja hoiva-avustajakoulutuksiin tarvitaan myös ulkomaisia opiskelijoita.

Lisäksi pitää keventää henkilöstömitoituksia, joiden vuoksi moni hoitopaikka on tällä hetkellä kiinni, koska henkilöstö ei riitä lain edellyttämään minimiin.

On epärealistista kuvitella, että asiat korjautuvat kiristämällä hoitajamitoitusta tai nostamalla palkkoja, kun hoitajia ei ole riittävästi. Palvelutaso pitää mitoittaa resursseihin eikä lukita resurssitasoa niistä riippumatta.

Hoitokriisin ratkaisu vaatii uskallusta muutoksiin. Aluksi pitää erottaa palveluiden järjestäjän ja tuottajan roolit sekä uskaltaa rehellisesti verrata julkisen ja yksityisen sektorin tuotantokustannuksia.

Pitää lisätä palveluseteleiden käyttöä ja korottaa Kela-korvauksia, jotta yksityistä tarjontaa voidaan enemmän hyödyntää.

Pitää myös lisätä digi- ja virtuaalipalveluita ja keventää henkilöstömitoituksia. Pitää lisätä opiskelijapaikkoja, oppisopimuskoulutusta ja kansainvälistä rekrytointia.

Tehottomuutta ruokkivat sidosyksikköyhtiöt on syytä pikaisesti purkaa ja ryhtyä noudattamaan hankintalain henkeä ja kirjainta.

Näillä toimilla tie parempaan on mahdollinen.

Kirjaudu sisään

Itse luotu hoitokriisi pitää itse korjata

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Itse luotu hoitokriisi pitää itse korjata

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje