Juuri mikään ei ole ihmiselle tärkeämpää kuin oletus siitä, mitä muut hänestä ajattelevat, ja se johtaa moniin ongelmiin

Tunteista puhutaan nykyään paljon. Ajallemme tyypilliseen tapaan keskustelussa eniten tilaa itselleen pyrkivät ottamaan ääripäät.

Toisen niistä muodostavat herkät, mutta ilmaisukykyiset ihmiset, jotka kertovat lehdissä, televisiossa ja sosiaalisessa mediassa avoimesti kipukohdistaan, analysoivat henkistä tilaansa, ja joskus myös raportoivat yksityiskohtaisesti siitä, miltä eri tilanteet ovat heistä tuntuneet.

Sitten ovat he, joiden mielestä kaikesta loukkaannutaan nykyään liian helposti, tölväisevät asiansa suoraan puhumisen nimissä, ja pyrkivät määrittelemään muidenkin puolesta, mitä kaikkea ihmisten pitäisi heidän mielestään sietää. Eri osapuolten tunteita tai niiden puuttumista puiviin verkkokeskusteluihin voi törmätä sosiaalisessa mediassa tai lehtijuttujen kommenttiosioissa.

. Tunteista keskustelu on siinä mielessä tarpeellista, että kyseessä ei ole mikään uusi asia. Ihmisellä on aina ollut tunteet. . Suurin osa meistä sijoittunee äärilaitojen välimaastoon. Tunteista keskustelu on siinä mielessä tarpeellista, että kyseessä ei ole mikään uusi asia. Ihmisellä on aina ollut tunteet, eivätkä ne häviä sillä, ettei niitä näytä tai puhu niistä. Kovin yksityiskohtainen henkisten ongelmien puiminen julkisesti taas voi olla kuuntelijalle tai lukijalle raskasta.

. Kun olin pieni lapsi, yksi yleinen neuvo kaikenlaiseen mielipahaan oli "älä välitä". Ja vaikka olisi välittänytkin, sitä ei missään nimessä kannattanut näyttää. Jos joku kaatui koulun pihalla ja satutti itsensä, oli hienotunteista katsoa poispäin, koska julkinen itkeminen oli noloa. Mistähän tällainenkin ajatus ekaluokkalaiselle tuli?

Kehotus olla välittämättä koski myös toisten itselle aiheuttamaa mielipahaa, sekä muiden mielipiteitä. Muuten hyvä, mutta kai sillä jotain väliä on, mitä puheistani tai toiminnastani ajattelevat ne lukuisat ihmiset, joiden kanssa vietän suuren osan päivästä?

Neuvo on siinäkin mielessä huono, että ihminen on sosiaalinen olento, jolle juuri mikään ei ole tärkeämpää kuin se, mitä muut hänestä ajattelevat tai olettavat toisten ajattelevan.

Edellä mainitut neuvot voi tietysti tulkita niinkin, että tarkoituksena oli 1980- ja 1990-lukujen darwinistisessa koulumaailmassa ohjata sulautumaan joukkoon mahdollisimman huomaamattomasti, jotta voisi välttää kiusaamisen.

. Nykyään tunnetaitoja opetetaan päiväkodeissa ja kouluissa.

Selailin verkosta Opetushallituksen tänä vuonna julkaisemaa teosta, jossa on lueteltu aakkosjärjestyksessä 104 eri tunnetta. Joukossa ovat muun muassa epävarmuus ja hyväksyntä.

Ensimmäistä peitelläkseen ja jälkimmäisen saavuttaakseen moni aikuinen käy tälläkin hetkellä verkossa epätoivoista taistelua osin kyseenalaisin keinoin.

. Tunnetaitoja voi onneksi opetella myös aikuisena. Opetusmateriaalia löytyy ilmaiseksi verkosta.

Olennaista on aluksi tutustua itseensä ja omiin reaktioihinsa, ja miettiä, mitä oman toiminnan taustalla on. Miksi kokee tarpeelliseksi avautua loputtomasti julkisesti kokemistaan hankalista tunteista, tai miksi vastaavasti kokee tarvetta vähätellä tai mitätöidä toisten tunteita ja kokemuksia?

Syyt löytyvät todennäköisesti läheltä, ja nykyään niihin voi olla saatavilla apua.

Sun, 5/22

Kirjaudu sisään

Sun, 5/22

Juuri mikään ei ole ihmiselle tärkeämpää kuin oletus siitä, mitä muut hänestä ajattelevat, ja se johtaa moniin ongelmiin

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin