Köyhä Suomi rakensi valtavin ponnistuksin Suupohjan radan, vauras Suomi uhkaa sulkea sen yhdellä raportilla

Väylävirasto kaatoi kylmän sangollisen Seinäjoki-Kaskinen-rautatien eli Suupohjan radan päälle keskiviikkona. Korjaaminen ei kannata. Edessä on radan sulkeminen. Kiskot ovat sata vuotta vanhat, samoin osa silloista. Päätös oli pettymys pitkin Suupohjaa.

Jos Väyläviraston kanta pitää eikä politiikkojen mielenkiinto ja tahto riitä radan korjaamiseen, parin vuoden päästä raiteilla ei liiku enää vaunun vaunua. Köyhä Suomi katsoi sata vuotta sitten radan tarpeelliseksi ja rakensi sen suunnattomin ponnistuksin. Paljon vauraampana Suomi lakkauttaa radan yhdellä raportilla.

. Pitkäaikainen lukija saattaa muistaa taistelun Seinäjoen ja Vaasan välisen rataosuuden sähköistämisestä toistakymmentä vuotta sitten. Asetelma oli samanlainen. Laskelmat osoittivat, ettei sähköistäminen kannata. Dieselveturi vetää vaunuletkaa kaupunkien välillä niin kauan kuin koneet kestävät. Sen jälkeen rata olisi pantu rullalle.

Maakunnat, kaupungit, kunnat ja vaalipiirin poliitikot nostivat mekkalan. Sähköt oli saatava. Ensimmäinen sähköveturin vaunujono matkasi Vaasaan 12. joulukuuta 2011 eli melko tarkalleen kymmenen vuotta sitten.

Ellei sähköjä olisi tullut, Vaasan ja Seinäjoen väliä ajelisi korkeintaan museojuna silloin tällöin. Vaasalle, energian ja akkujen kaupungille, junayhteyksien puute olisi tänään imagohaitta.

”Ilman voimakasta yhteistä edunvalvontaa emme olisi saaneet rataosuutta sähköistettyä tai siihen olisi kulunut todella pitkä aika. Jos me jotakin haluamme ja tarvitsemme alueella, on sen eteen tehtävä yhdessä töitä. Valtion panostus ei tule itsestään. Tämä on koettu moneen kertaan”, muisteli tapahtunutta Pohjanmaan maakuntajohtaja Kaj Suomela Yle Pohjanmaan haastattelussa.

. Kaj Suomelan näkemys pätee yhä. Rahat kunnostukseen ovat saatavissa vain sillä, että alueen vaikuttajat, päättäjät ja eduskuntaan lähettämät poliitikot ottavat kunnostuksen omakseen.

Pääkaupunkiseudun norsunluutorneissa on helppo paperilla päätellä, ettei tämä tai tuo kannata. Laskelmat ovat erityisen vaikeita liikenneinfrastruktuurin osalta. Ellei umpimetsän poikki ole kulkuyhteyttä, on mahdoton arvata, paljonko liikennettä olisi, jos väylä oikeasti olisi jo olemassa.

Kun tie tai rautatie on valmis, sille kyllä löytyy käyttöä. Tarjonta luo kysyntää. Etukäteen ei kukaan kykene laskemaan sitä, paljonko yritysinvestointeja jää tekemättä huonojen liikenneyhteyksien vuoksi.

Tässä on yhteisen tekemisen paikka. Ilman radan korjausta Kaskisten sataman suuret laajennussuunnitelmat voi unohtaa. Eikä kemihiertämön rekkarallilla saa tukkia jo nyt ylirasitettua kantatie 67:ää. Yritykset tarvitsevat rataa. Ja kätevästi sillä soljuisi myös henkilöliikenne.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Köyhä Suomi rakensi valtavin ponnistuksin Suupohjan radan, vauras Suomi uhkaa sulkea sen yhdellä raportilla

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Köyhä Suomi rakensi valtavin ponnistuksin Suupohjan radan, vauras Suomi uhkaa sulkea sen yhdellä raportilla

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje