<p>Työmarkkinoilla käy kylmä tuuli. Vireillä on erilaisia työtaisteluita ja niiden uhkia. Osassa on väännetty perinteiseen tapaan työehdoista, osassa vallasta eli siitä, kuka saa sopia.</p><p>Viimasta huolimatta Teknologiateollisuuden työnantajayhdistys ja Teollisuusliitto pääsivät sovittelijan johdolla neuvottelutulokseen, joka on näinä päivinä järjestöjen käsittelyssä. On yllätys, jos alaa uhannut laaja lakko toteutuu.</p><p>Teknologia-alalla kyseessä on ollut perinteinen vääntö työehdoista. Erityispiirteen on tuonut se, että Teknologiateollisuuden uusi yhdistys neuvotteli ensimmäistä kertaa. Teollisuusliitto houkutteli vimmaisesti yrityksiä uuteen yhdistykseen saadakseen vastapuolen.</p><p>Palkansaajapuoli on puolustanut kierroksella voimakkaasti työehtosopimusjärjestelmää. On selvä, että sitä puolustetaan paremmin sopimalla kuin lakkoilemalla. </p><p>UPM:n ja Paperiliiton kiista on erilainen. Se juontuu siitä, että Metsäteollisuus ry päätti lopettaa työehtosopimukset ja siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen. Useisiin metsäyrityksiin onkin syntynyt yrityskohtaisia työehtosopimuksia Paperi- ja Teollisuusliiton kanssa. </p><p>UPM haluaa liiketoimintakohtaiset sopimukset, koska liiketoimintojen tarpeet ovat erilaiset. Pyrkimys on ymmärrettävä, ja on onnistunut Teollisuusliiton kanssa.</p><p>Tämä ei käy Paperiliitolle, joka pysäytti UPM:n paperi- ja sellutehtaat. Monen tehdaskaupungin lämpöhuolto on vaarassa, koska lämmöntuotantoa ei rajattu lakon ulkopuolelle.</p><p>Paperiliitto haluaa vain yhden sopimuksen UPM:n kanssa. Se kokee olevansa vahvempi, jos sopimuksia on viiden sijaan yksi. </p><p>Kun Metsäteollisuus lopetti työehtosopimustoiminnan, sopimus lähti myös mekaanisen metsäteollisuuden yrityksiltä.</p><p>Muutama niistä on tehnyt yrityskohtaisen työehtosopimuksen Teollisuusliiton kanssa. Osa haluaa sopia suoraan oman henkilöstönsä kanssa. Näissä yrityksissä yleensä vähemmistö henkilöstöstä kuuluu liittoon.</p><p>Teollisuusliitto ei kuitenkaan hyväksy, että esimerkiksi Keitele sopisi työehdot suoraan henkilöstönsä kanssa ilman liittoa, vaikka se on täysin laillista. Teollisuusliitto painostaa rajusti ATK:n satamasaarron tuella ja lakon uhalla yrityksiä sopimaan kanssaan.</p><p>Tilanne osoittaa karusti, miten sopimisen vapaus on Suomessa kahlittu vapaus. Vapaassa maassa yritys ei saisi sopia oman henkilöstönsä kanssa työehdoista.</p><p>Terveessä yhteiskunnassa on sopimisen vapaus. Ihmiset ja yritykset ovat samalla viivalla lain ja sopimusten edessä riippumatta siitä, ovatko liittojen jäseniä.</p><p>Suomalainen yhteiskunta ei ole tässä mielessä terve. Meillä liitot voivat estää sopimisen siellä, missä tunnetaan parhaiten yritysten tarpeet.</p><p>Kahlitun vapauden hinta on alhainen työllisyysaste, vähäiset investoinnit, velkaantuva kansantalous ja suuri joukko yrittäjiä, jotka investoivat muualle.</p>
