Kauppaan tarvitaan reilua kilpailua

Suomen Yrittäjät selvitti vastikään S-ryhmän kytköksiä Suomen politiikkaan. Kävi ilmi, että osuuskauppojen edustajistojen ja hallintoneuvostojen jäsenistä ainakin 438 istuu eduskunnassa, oman kuntansa valtuustossa tai hallituksessa tai maakuntahallinnossa.

Kuntien ja maakuntien valtuusto- ja hallituspaikoista lähes 800 on selvityksen mukaan henkilöillä, jotka ovat osuuskauppojen hallinnossa.

Etelä-Pohjanmaalla poliitikkojen osallistuminen osuuskaupan hallintoon on maan keskitasoa. Selvästi poliittisin osuuskauppa on HOK-Elanto, joka toimii pääkaupunkiseudulla.

Mitä väliä tällä on?

Kaikessa liiketoiminnassa on tärkeää edistää reilua kilpailua. Kun kilpailu on reilua, markkinatalous toimii, hinnat pysyvät kohtuullisina, innovaatiot leviävät ja koko arvoketjussa voi vallita jonkinlainen tasapaino.

Suomen kaupassa ei ole liikaa kilpailua. Maailman talousfoorumin maavertailussa 2019 Suomi on vähittäiskaupan kilpailussa sijalla 104. Ruotsin sija on 32. ja Tanskan 42. Suomi on samassa sarjassa kuin Zimbabwe ja Bangladesh.

Olisi liioittelua väittää, että kaupan kilpailun vähäisyys johtuisi siitä, että poliitikot ovat vahvasti mukana osuuskaupoissa. Joku vaikutus tällä voi kuitenkin olla.

Erityisesti se voi vaikuttaa siihen, että kaupan toimijoita ei kohdella tasapuolisesti.

Osuuskuntana toimiva S-ryhmä saa tällä hetkellä hyötyä mm. siinä, että sen voittoa verotetaan kevyemmin kuin osakeyhtiöiden.

On myös epäilyjä siitä, että osuuskauppoja on suosittu kaavoituspäätöksissä. Viimeksi kysymyksiä on noussut Vantaalla, jossa Porttipuiston kaavoituksessa HOK-Elanto sai tontin, jota olivat aiemmin havitelleet niin Kesko kuin Lidlkin.

Osuuskunta on käyttökelpoinen yhtiömuoto kuten muutkin. Suomessa on vahva osuuskuntaperinne. Meillä on tunnettuja tuottaja- ja kuluttajaosuuskuntia.

On myönteistä, jos kuluttajat ja tuottajat voivat omistaa yhtiöitään. Moni osuuskunnista on kehittynyt hyvin ja hyödyttänyt laajalti omistajiaan ja sidosryhmiään. Moni yrittäjä tekee laajaa yhteistyötä osuuskauppojenkin kanssa.

Ongelmia voi kuitenkin syntyä, jos päättäjien roolitukset ovat epäselvät ja itse omistettua yhtiötä suositaan tavalla tai toisella päätöksenteossa.

Asetelmassa on rakenteellisen korruption riski. Osuuskaupat maksavat keskeisistä hallintopaikoistaan kohtuullisia korvauksia mm. alennusten kautta. On epätervettä, jos osuuskauppojen hallinnossa istuvat edistävät politiikassa yhtiöidensä asiaa.

On selvää, että hallinnoissa istuvat jääväävät itsensä päätöksenteosta, joka koskee yhtiöitä, joissa ovat mukana. Vaikuttamista voi tapahtua kuitenkin myös muuten kuin varsinaisessa päätöksentekotilanteessa. Siksi olisi suotavaa, että poliitikot osallistuisivat vähemmän osuuskauppojen hallintoon.

Kirjaudu sisään

Kauppaan tarvitaan reilua kilpailua

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kauppaan tarvitaan reilua kilpailua

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje