<p>Suomi voitti sunnuntaina neljännen jääkiekon maailmanmestaruutensa, joka oli samalla ensimmäinen kotikisoissa otettu voitto. Kahdeksissa aiemmissa omissa kisoissa ei ollut tullut edes mitalia. Kotikisojen paineiden lisäksi Leijonat kesti myös olympiavoiton tuoman ennakkosuosikin aseman. Jääkiekossa vain Ruotsi on aiemmin pystynyt ottamaan samana vuonna olympiakultaa ja maailmanmestaruuden. </p><p>Oli hienoa, että mestaruus tuli Tampereella, Suomi-kiekon todellisessa pääkaupungissa. Tampereen Koulukadulle rakennettiin Suomen ensimmäinen tekojäärata vuonna 1956, ensimmäinen jäähalli Hakametsään 1956 sekä viimeisimpänä Euroopan hienoin ja modernein monitoimihalli Nokia-areena viime vuonna. Tamperelaisjoukkueet ovat voittaneet 90 jaossa olleesta jääkiekon Suomen mestaruudesta 36. </p><p>Polarisoituneessa, kuplautuneessa ja keskinäisen somekinaamisen vaivaamassa nykyilmapiirissä on hienoa, että on asioita, joista kaikki voivat iloita.</p><p>Jääkiekkoleijonat yhdistävät kansakuntaa tavalla, johon mikään tai kukaan muu ei ole enää pitkään aikaan pystynyt. MM-finaalia seurasi televisiosta yli kolme miljoonaa suomalaista. Mestaruuden ratkettua kymmenet tuhannet suomalaiset eri puolilla maat lähtivät toreille ja keskustoihin juhlimaan. </p><p>Vaikka kansallismielisyys on leimattu vanhanaikaiseksi, junttimaiseksi ja vaaralliseksikin, nousee se aina jääkiekkovoittojen yhteydessä voimakkaasti pintaan. Itsenäisyyspäivän vakavahenkiseen kansallismielisyyteen verrattuna jääkiekkonationalismi on riehakasta, hymyilevää ja karnevalistista.</p><p>Suomen lipun noustessa voiton merkiksi hallin kattoon Maamme-laulu kajahti lujaa ja hartaasti. Pukukopissa tuoreet mestarit hoilasivat Kari Tapion ”Olen suomalaista” ja Pate Mustajärven ”Ukkometsoa”. </p><p>Toki juhlinnalla oli kytköksensä myös perinteisempään isänmaallisuuteen ja maanpuolustukseenkin.</p><p>Maanantain kultajuhlissa Hakametsässä herkistyttiin kuulemaan Sibeliuksen Finlandiaa ja todistettiin Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjien ylilentoa. Tiistaina Suomi-kiekon suurmies Kalervo Kummola vei kultamitali kaulassa mestarijoukkueen kunnioittavat terveiset Sotaveteraaniliiton liittokokoukselle.</p><p>Leijonien tuplakullan kansallisesti suuresta merkityksestä kertoo sekin, että tiistaina monet suomalaiset päivälehdet omistivat jääkiekolle pääkirjoituksensa. Kansallismielisyyttä oli niissäkin havaittavissa.</p><p>Leijonien menestyksen avaimina pidettiin perisuomalaisia hyveitä kuten nöyryyttä, yhteistyötä, yhteishenkeä ja sisua. Voittojen korostettiin tarjonneen kipeästi kaivattuja kollektiivisia ilonaiheita koronaviruksen ja Venäjän hyökkäyssodan synkistämään todellisuuteen. </p><p>Leijonista ja heidän menestyksestään on tullut kansallisomaisuutta. Pelaajat puolestaan kiittelivät vuolaasti faneja ja korostivat pelanneensa koko Suomen puolesta. Kerrassaan upeaa!</p>
