Kolumni: Kohti hiiletöntä Suomea

Koronaepidemia hiljensi maailman talouden. Seuraukset ovat pääsääntöisesti olleet kielteisiä, mutta ympäristön tilalle pysähdys on ainakin jossain määrin tehnyt hyvää. Maailman energiajärjestö mm. arvioi, että hiilidioksidipäästöt vähenevät tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Se on juuri sen verran kuin Pariisin ilmastosopimuksen vuosittaiseksi päästövähennykseksi on kirjattu. Päästöjen pitäisi kuitenkin vähentyä saman verran myös tulevina vuosina, jotta ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa onnistuttaisiin.

. Toivottavasti talouden laajamittaista sulkemista ei koronan tai minkään muunkaan syyn takia enää jatkossa tarvita. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ainoa oikea tie on saada talous toimimaan siten, ettei niitä synny ollenkaan. Työtä sen eteen on ainakin Suomessa jatkettu myös koronan aikana. Kesäkuun alussa useampi toimiala teollisuudesta palveluihin julkaisi omat tiekarttansa, joiden avulla ne pyrkivät kohti hiilineutraalia Suomea.

. Karttoja on tehty toki jo aikaisemmin, mutta nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa erikseen kannustettiin siihen. Vaatimus koski erityisesti enemmän päästöjä aiheuttavia teollisuuden aloja, kuten energia-, kemian- ja teknologiateollisuutta sekä liikennettä.

. Kaupan ala laati myös oman ohjelmansa, vaikka sen omat päästöt ovatkin vain alle prosentin Suomen kasvihuonepäästöistä ja kaupan yritykset ovat jo vuosia edistäneet siirtymistä päästöttömiin, vähäpäästöisiin ja uusiutuviin energian- ja voimanlähteisiin. Kaupan yritysten suurin potentiaali ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä liittyy kuitenkin ns. hiilikädenjälkeen.

. Moni asiakas haluaa tietää, miten paljon päästöjä tuotteen valmistaminen aiheuttaa. Tätä tietoa tarjoamalla kauppa voi kannustaa asiakasta sellaisiin valintoihin, jotka vähentävät hiilikuormaa. Toimimalla linkkinä myös teollisuuden ja rakentamisen hankintapäätöksiin, kaupan positiivinen hiilikädenjälki voi olla hyvinkin suuri.

. Olennaista on toki se, että tuotteiden valmistajien ja kaupan yhteistyö toimii. Tavaroiden hiilijalanjäljen selvittäminen jälkikäteen on usein hankalaa ja se maksaa, vaikka moni kaupan toimija sitä tekee. Onneksi erittäin moni valmistavan teollisuuden yritys on ottanut hiilijalanjälkeä koskevan tiedon tuottamisen vastuulleen.

. Kaupan alan vähähiilisyystiekartan tavoitteena on, että suomalainen kauppa on toimialansa globaali ilmastoedelläkävijä ja saavuttanut hiilineutraaliuden vuonna 2035. Vuonna 2050 alan on mahdollista olla lähes nollapäästöinen. Aivan omin voimin se ei onnistu. Myös yhteiskunnan toimia tarvitaan, kuten palvelualan sähköveron alentamista, uusiutuvan energian pientuotannon tukemista ja kansainvälisten verkkoalustojen tuomista samojen velvoitteiden piiriin. Lisäksi liikenteen, julkisten hankintojen ja kaavoituksen ilmastokestävyyttä on edistettävä.

. Vaihtoehtoja ei tässä taistelussa ole. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä jokaisen on tehtävä oma osansa, mutta poliittisilla päätöksillä on työssä keskeinen rooli. Kauppa haluaa olla näissä talkoissa mukana.

. Mari Kiviniemi

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Kolumni: Kohti hiiletöntä Suomea

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kolumni: Kohti hiiletöntä Suomea

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje