Kolumni: Kotoutuminen tuo myös velvollisuuksia

Suomalaisessa yhteiskunnassa on säännöt ja menettelyt, joita täällä asuvan on noudatettava – ja sillä selvä, totesi Ilkka-Pohjalaisen ulkomaalaistaustaisten henkilöiden rikollisuuden torjumista käsittelevä pääkirjoitus maanantaina. Periaate on täysin selkeä ja normaalijärjellä ymmärrettävä, mutta siitä huolimatta sen ääneen lausuminen on nykyisessä keskusteluilmapiirissämme suorastaan radikaalia.

. Sisäministeri Maria Ohisalo on kuvannut tätä rikollisuutta oireiluksi, jonka perimmäisenä syynä on se, etteivät yksilöt ole päässeet kunnolla integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Vallitseva näkemys poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa on, että tämä puutteellinen integraatio johtuu suomalaisen yhteiskunnan epäonnistumisista. Lääkkeeksi tarjotaan entistä pontevampaa ja mittavammin resursoitua kotouttamispolitiikkaa.

. Suomalaisen kotouttamispolitiikan ideologia on pitkälti omaksuttu Ruotsista, valtiovetoisen kotouttamisen suurvallasta. Suhteessa maan kokoon missään muualla ei ole käytetty maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen niin paljon aikaa, rahaa ja energiaa kuin länsinaapurissamme. Tästä huolimatta maahanmuuttajien puutteellisesta integraatiosta kaikkine lieveilmiöineen on tullut yksi Ruotsin suurimmista yhteiskunnallista ongelmista.

. Ruotsalaisessa liberaalissa ja laajaan ihmisoikeustulkintaan perustuvassa maahanmuuttopolitiikassa on painotettu vahvasti tulijan oikeuksia sekä vastaanottavan yhteiskunnan velvollisuuksia.

. Ruotsin kehitys herättää väistämättä kysymyksen, onko painotus maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen sijaan pikemminkin ollut omiaan hidastamaan tai jopa estämään sitä.

. Maahanmuuttaja ei voi integroitua vastaanottavaan yhteiskuntaan, ellei hän osaa sen kieltä ja tunne sen historiaa, kulttuuria ja instituutioita. Yhteiskunnan tulee tarjota maahanmuuttajille integroitumista helpottavia palveluja, mutta viime kädessä tarvittavien taitojen ja tietojen hankkiminen on heidän itsensä vastuulla. Yhteiskunta ei voi eikä sen tule yrittää yksilön puolesta.

. Minkä tahansa ihmisyhteisön täysivertaiseksi jäseneksi pääsy edellyttää yksilöltä ponnistuksia sekä halua noudattaa yhteisiä sääntöjä ja kunnioittaa muita. Yhteisöä pitää koossa keskinäinen luottamus siihen, että kaikki jäsenet ovat sitoutuneet kykyjensä mukaan edistämään yhteisön yhteistä hyvää. Oikeudet ja velvollisuudet kulkevat käsi kädessä.

. Maahanmuuttajilla on oikeus omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja identiteettiinsä. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, ettei heillä ole velvollisuutta oppia uuden maansa kieltä, kulttuuria ja arvomaailmaa sekä ponnistella ollakseen uuden kansallisen yhteisönsä mahdollisimman hyödyllisiä jäseniä.

. Jotta voi vaatia muilta kunnioitusta osakseen on itse ensin osoitettava kunnioittavansa yhteisöä ja sen muita jäseniä.

. Markku Jokisipilä

. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja

Tue, 8/16

Kirjaudu sisään

Tue, 8/16

Kolumni: Kotoutuminen tuo myös velvollisuuksia

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin