Kolumni: Urheilu ei ole välttämätöntä, mutta niin tärkeää se on, että me too -keskustelu on käytävä

Me kaikki tarvitsemme liikuntaa pysyäksemme terveinä, mutta urheilu ei ole välttämätöntä. Kilpaurheilu on jopa haitallista ja vaarallista, jos siihen ryhtyy itse.

. Laji kuin laji vaatii tosissaan otettuna ainakin paljon aikaa ja rahaa eli harjoittelua, välineitä, tietyn ruokavalion ja matkustamista eikä urheiluvammoilta ole helppo välttyä. Jos kilpaurheilua nauttii viihteenä silloin tällöin, se voi olla ihan ok ja parantaa elämänlaatua – ainakin, jos kannatettava joukkue pärjää edes kohtalaisesti.

. Kilpaurheilussa on hyviäkin puolia, jos lajinsa harjoittelusta ja siinä kilpailemisesta nauttii. Menestys, jos siihen yltää, kruunaa intohimon toteuttamisen. Ainakin joissakin lajeissa menestyneitä urheilijoita arvostetaan Suomessa vielä myös esikuvina.

. Harrastuksena kilpaurheilu on usein jo lapsesta asti aikaa vievää, joten aktiivisesti harjoitteleva ja urheileva nuoriso ei ehdi pahantekoon.

. Kilpaurheilun kulttuuri on kuitenkin monessa lajissa sellainen, että oikeassa elämässä pätevät säännöt ja lait eivät sitä koske. Tietysti voi ajatella, että se joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Jos urheilulajissa tarkoitus on lyödä tai potkia, kaikki osallistujat sen varmasti ymmärtävät ja osallistuessaan siihen suostuvat.

. Kilpaurheilukulttuuriin liittyy myös kilpailun ulkopuolisia väärinkäytöksiä, joihin lajin sääntökirjassa ei puututa. Kun asiantuntijat – tai sellaisina pidetyt henkilöt – ovat harvassa, valta keskittyy herkästi näille muutamille arvostetuille hahmoille, olivat piirit mitkä hyvänsä: elokuvateollisuus, musiikkibisnes tai kilpaurheilu.

. Gurujen metodeja ei kyseenalaisteta, sillä valmennus voi olla autoritaarista ja oppien kyseenalaistaminen johtaisi rangaistuksiin.

. On myös valmentajia, jotka osaavat hommansa. Osa on jopa opiskellut valmentamista tai kokemuksen myötä huomannut, mikä toimii. Varsinkin nuorimpien urheilijanalkujen valmentajat ovat kuitenkin usein vailla minkäänlaista valmennuskoulutusta, kun on pitänyt saada junnuille joku katsomaan perään harjoituksissa.

. Urheilijana meritoituneet valmentajat eivät myöskään välttämättä ole valmentajana hääppöisiä, sillä taidot kentällä eivät siirry automaattisesti samanveroisina mukana kentän laidalla hoidettaviin tehtäviin. Taitamattomuus valmentamisessa voi purkautua huutona ja urheilijoiden syyttelynä.

. Toisaalta tekisi mieli pysytellä mahdollisimman kaukana järjestelmästä, joka pohjimmiltaan perustuu urhojen taisteluun paremmuudesta (tästä urheilu-sanan etymologia) ja jossa naisena tulee yhä jatkuvasti nähdyksi toisen luokan olentona. Ryskätköön keskenään!

. Mutta edes kilpaurheilu ei voi olla rauhassa sovinistinen, erillinen saareke yhteiskunnassamme, kuten ei ole elokuvateollisuus tai musiikkibisneskään. Myös urheilun häirintätapaukset on käsiteltävä. #metoo

. Hanna Hietikko

Kirjaudu sisään

Kolumni: Urheilu ei ole välttämätöntä, mutta niin tärkeää se on, että me too -keskustelu on käytävä

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje