Kolumni: Usko hyvinvointiyhteiskuntaan on niin syvä, että se on tehnyt suomalaisista aivan liian huolettomia

Koronan aiheuttama huoli on haihtunut. Kansa suhtautuu virukseen turhankin kevyesti. Tartuntamäärät ovat vähäisiä, mutta yhtä kaikki virus jyllää yhä keskuudessamme.

. Taloudenpidosta sen sijaan ei ollut huolta ennen koronaa – eikä näytä olevan sen helpotettuakaan. Paria poikkeusta lukuun ottamatta suomalainen talouskeskustelu on ollut kelvotonta, osin järjetöntäkin.

. Kesällä 2020 velat ovat hyvää vauhtia muuttumassa saataviksi. Aikaisemmin niin on käynyt vain tukevassa humalassa.

. Valtiovarainministeriö antoi tiistaina uuden arvion Suomen talouden kestävyysvajeesta eli käytännössä siitä, miten julkisen talouden tulot ja menot kehittyvät tulevina vuosina. Vuonna 2024 vaje on kymmenen miljardia euroa. Vuosi 2024 on kolmen ja puolen vuoden päässä. Koronan aiheuttama tuska luultavimmin vielä lisää tulojen ja menojen epäsuhtaa.

. Ei tuntunut kiinnostavan ketään. Ei liioin se, että EU:n komissio arveli Suomen talouskasvun olevan EU:n hitainta ensi vuonna. On kesä ja hyvä hallitus, jolla on piikki auki.

. Suomessa pitäisi jo kiivaasti pohtia keinoja, miten tästä selvitään. Parin vuoden sihdillä velkaantumista ei voi välttää, mutta siitä eteenpäin pitäisi olla suuri ja uskottava suunnitelma julkisen talouden tasapainottamiseksi. On varmaa, ettei millään järkevällä verotuksella tai kululeikkauksilla saa kymmenen miljardin aukkoa täytetyksi. On mentävä rakenteisiin eli tarvitaan kuntaremontti, työmarkkinareformi, koulutusreformi. Ja monia muita. Ne vievät helposti vuosikymmenen. Aikaa vitkutteluun ei ole.

. Vertailun vuoksi todettakoon, että julkinen talous on Tanskassa ja Ruotsissa meitä paljon paremmassa kunnossa. Molemmat ovat hyvinvointivaltioita – ja tällä menolla kauan sen jälkeen, kun Suomi ei enää ole.

. Suomalaiset ovat uskomattoman huolettomia. Hyvinvointiyhteiskuntaan on totuttu. Kukaan ei sitä meiltä vie, se on ikuinen. Paitsi ettei ole. Satuin aikaisemmin urallani työskentelemään maassa, jonka talous joutui Kansainvälisen valuuttarahaston hallintaan. Maan valuutan arvosta hävisi puolet, valtiontalous romahti, vaihtotase oli tummanpunaisella. IMF:n nuoret kollit tulivat tuhannen taalan puvuissaan kertomaan, mistä budjettia leikataan, kuka kärsii enemmän ja kuka vähemmän.

. Etelä-Korea koki kollektiivisen nöyryytyksen syksyllä 1997. Kadut autioituivat ja bkt romahti. Miehet lähtivät puvuissaan ja solmioissaan puistoihin välttääkseen myöntämästä naapureille, että olivat joutuneet työttömiksi. Nuoria tyttöjä hyppäsi kerrostalojen katoilta.

. Etelä-Korea toipui hirmuisen hevoskuurin jälkeen. Suomen ei ole mikään pakko seurata samaa polkua. Eikä tarvittaisi kuin hiukan yhteen- ja vähennyslaskua.

. Ja johtajia, jotka uskaltaisivat sanoa kansalle ei.

. Markku Mantila

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Kolumni: Usko hyvinvointiyhteiskuntaan on niin syvä, että se on tehnyt suomalaisista aivan liian huolettomia

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kolumni: Usko hyvinvointiyhteiskuntaan on niin syvä, että se on tehnyt suomalaisista aivan liian huolettomia

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje