Kova kovaa vastaan

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö epäili viime syksynä Euroopan unionin menettäneen kyvyn asettaa kova kovaa vastaan. Valko-Venäjä oli järjestänyt Puolan rajalle joukoittain turvapaikanhakijoita. Kyse oli ilmiselvästä vihamielisen vaikuttamisen muodosta, jossa laajamittaista maahantuloa välineellistettiin kansallisen turvallisuuden ja vakauden järkyttämiseksi.

Oliko liberaali demokratia menettänyt kykynsä taistella pahaa vastaan? Puola esti turvapaikanhakijoiden pääsyn maahan, vaikka Geneven sopimuksen mukaan sillä olisi ollut velvollisuus päästää ihmiset sisään ja selvittää edellytykset turvapaikalle. EU tuki Puolaa ja ryhtyi toimiin ihmisten välineellistämisen estämiseksi.

Suomella on omat kokemuksensa vastaavasta vaikuttamisesta. Vuonna 2015 Suomi sai Venäjän lähettämien turvapaikanhakijoiden tulon kuriin vasta valtiojohdon siitä sovittua. Enää ei pelkkä hyvä tahto riitä; meidän on kiireesti pistettävä oma rajaturvallisuutta koskeva lainsäädäntömme kuntoon.

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on ollut jatkumoa kehityksessä, jossa Venäjä on muuttunut vuosi vuodelta yhä autoritäärisempään ja aggressiivisempaan suuntaan.

Loppuvuonna Venäjä esitti vaatimuksia, joissa se edellytti Natoa ja Yhdysvaltoja pidättäytymään Naton laajentumisesta ja muun muassa tukikohtien ja asejärjestelmien sijoittamisesta vuoden 1997 jälkeen Natoon liittyneisiin jäsenmaihin. Venäjä oli tottunut uskomaan omaa propagandaansa Lännen heikkoudesta.

Viimeaikaisilla sotatoimillaan Venäjä on onnistunut päinvastaisessa. Länsi vastasi Venäjän aggressioon määrätietoisesti. Talous- ja henkilöpakotteet, venäläisen pääoman jäädyttäminen, energian tuontirajoitukset, Ukrainan aseistaminen ja muut tukitoimet. Nyt Suomi ja Ruotsi ovat liittymässä Natoon.

Suomi on historiallisen päätöksenteon kynnyksellä. Hakemus puolustusliitto Naton jäseneksi on avaus Suomen ja Euroopan turvallisuuden ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen puolesta; ei ketään vastaan. Työ ei jää tähän.

Naton ja EU:n jäsenenä Suomen on edellytettävä Euroopalta vahvaa panosta omaan puolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen, joka nojaa myös kilpailukykyiseen talouteen.

Suhde Yhdysvaltoihin voimistuu entisestään sillä, että EU kykenee puolustamaan itseään nykyistä itsenäisemmin.

Samoin kuin Suomen tehtävä Natossa on ensisijaisesti puolustaa itseään, on Euroopan tehtävän tulevaisuudessa oltava sama: puolustaa omia arvojaan ja elämäntapaansa uskottavasti itse, ja vasta toissijaisesti muiden avulla.

Vapaus on aina edellyttänyt sopivaa määrää kovuutta ja omaa vastuunkantoa; niin taloudessa kuin turvallisuudessa.

Sun, 5/22

Kirjaudu sisään

Sun, 5/22

Kova kovaa vastaan

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin