<p>Eduskuntavaaleihin on vajaa kuukausi ja kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten kilpailu vaalivoitosta käy äärimmäisen tiukkana. Kärjen järjestys saattaa olla vaalipäivänä mikä tahansa ja puolueiden erot voivat jäädä hyvin pieniksi. On mahdollista, että vielä tuloslaskennan aikana kärkipaikka vaihtuu useammankin kerran.</p><p>Oli tulos mikä tahansa, hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeat. Toimintakykyiseen enemmistökoalitioon pääsemiseen tarvitaan todennäköisesti neljä, ehkä viisikin puoluetta. Vaihtoehtoja kaventavat SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kieltäytyminen hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa sekä historiallisen huonoa tulosta kohti nilkuttavan keskustan todennäköinen oppositiokaipuu. </p><p>Mahdollista sinipunahallitusta rakennettaessa tulisivat testatuiksi kabineteissa pyörivät huhut siitä, että SDP asettaisi ehdoksi myös vihreiden ja vasemmistoliiton mukaantulon, jolloin kyseessä olisikin sateenkaarihallitus. Kokoomus tuskin kuitenkaan puhkuu innosta lähteä vähemmistöosakkaaksi punavihreän blokin hallitsemaan koalitioon edes pääministeripuolueena. </p><p>Porvaripohjan tiellä keskustan aikeiden lisäksi ovat kokoomuksen ja perussuomalaisten hyvin kaukana toisistaan olevat EU- ja maahanmuuttonäkemykset. Voittaessaan perussuomalaisten olisi saatava hallitukseen sekä kokoomus että keskusta. Liberaalia RKP:ta tuskin nähdään perussuomalaisten johtamassa hallituksessa, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt taas yksinään ovat auttamattomasti liian pieniä enemmistön rakennuspuiksi.</p><p>SDP:n, kokoomuksen ja keskustan koalitiosta ei ole edes puhuttu, koska sellaiseen ei meillä sotavuosia lukuun ottamatta ole koskaan turvauduttu. Se edellyttäisi keskustalta omakuvan muutosta, jossa se tunnustaisi kutistuneensa valtionhoitajapuolueesta kevyempien salkkujen apupuolueeksi.</p><p>Muissa pohjoismaissa tyypillisestä vähemmistöhallituksesta onkin nyt keskusteltu vakavammin kuin vuosikausiin. Sen kannattajat katsovat, että näin voitaisiin kiertää monet enemmistöhallitusten päätöksenteon kitkatekijät. Myös oppositio pääsisi vaikuttamaan, kun enemmistöt hallituksen esitysten taakse olisi rakennettava koko eduskunnan kanssa neuvottelemalla.</p><p>Viimeisin vähemmistöhallitus maassamme on ollut 1976–1977 istunut Martti Miettusen kolmas hallitus ja yhteensä niitä on ollut 20. Niiden keskimääräinen elinikä on ollut 375 vuorokautta, eli ne ovat olleet lähinnä poliittisten pattitilanteiden avaamiseen käytettyjä tilapäisratkaisuja.</p><p>Vähemmistöhallitusten aikaa leimasi heikon parlamentarismin poliittinen kulttuuri, jossa presidentillä oli ylin valta hallitusten muodostamisessa ja hajotusvallan tuoma niskalenkki eduskunnasta.</p><p>Poliittisesta historiastamme ei löydy tukea ajatukselle, että vähemmistöhallitus tarjoaisi reitin parempaan ja kestävämpään päätöksentekoon. </p>
