Kylmä vastaus

Lähes seitsemänsataa suomalaissotilasta osallistui Cold Response 2022 -harjoitukseen Pohjois-Norjassa. Cold Response on yhteisnimitys useille Naton rauhankumppanuusharjoituksille, joita on järjestetty alueella vuodesta 2006 noin kahden vuoden välein, joskin covid19-virus aiheutti usean vuoden tauon harjoituksiin. Harjoitukset ovat olleet varsin mittavia, myös Naton mittakaavassa.

Cold Response 2022 -harjoituksen verkkosivulla kerrotaan seikkaperäisesti, miksi harjoitellaan, mitkä ovat tavoitteet ja kuinka harjoitus liittyy tai pikemminkin ei liity Euroopan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Harjoituksen suunnittelu käynnistyi jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, joten hyökkäys ei laukaissut tarvetta erityiseen harjoitteluun.

Harjoitukseen osallistui noin 30 000 sotilasta 27 maasta. Pohjoisen Norjan harjoitusalue sekä merellä että maalla on haasteellinen mille hyvänsä armeijalle. Tämä kävi selväksi jo toisessa maailmansodassa vuonna 1940 käydyissä Narvikin taisteluissa, joiden vaiheista alueella on lukuisia muistomerkkejä opastauluineen.

Harjoituksessa rannikolla puhaltanut tuuli ja lumimyrskyt iskivät niin ammattisotilaiden kuin meikäläisten asevelvollisten luihin ja ytimiin. Vähäinen tiestö ja korkeuserot kavensivat mahdollisuutta liikkuviin operaatioihin. Neljän yhdysvaltalaissotilaan kuolemaan johtanut helikopterionnettomuus kuvaa surullisesti olosuhteiden vaikeutta.

Suomi on menneinä vuosina tiivistänyt sotilaallista yhteistyötä Ruotsin ohella myös Norjan kanssa. Suomi–Ruotsi-yhteistyö (FISE) on saanut rinnalleen Suomi–Ruotsi–Norja-yhteistyön (FISENO). Yhteistyö koskee erityisesti pohjoista Skandinaviaa, Pohjoiskalottia, joka on historiallisesti ollut yhtenäinen alue saamelaisväestöineen ja kulttuureineen. Pohjoiseen on muodostunut aikojen saatossa monia luontevia yhteistyötapoja, kuten pelastustoimen yhteistyö ja yhteiset harjoitukset Barents Rescue -harjoituksissa.

Norjan motivaatio harjoitella ja muodostaa puolustuskykyä vahvistavia kumppanuuksia ovat ilmeiset. Naton jäsenenä sillä on velvollisuus, Naton peruskirjan kolmannen artiklan mukaan, huolehtia oman alueensa puolustamisesta, joten kumppanuudet Ruotsin ja Suomen kanssa ovat tärkeä lisäresurssi omien asevoimien lisäksi. Tämä kolmas kohta jää usein vähälle huomiolle, kun keskustelu yleensä kohdistuu Naton turvatakuisiin ja artikla viiteen. Jokaisen on huolehdittava omasta puolustuksestaan, myös Natossa.

Suomen puolustusvoimat harjoittelee tiiviisti ruotsalaisten ja norjalaisten kollegoidensa kanssa pohjoisessa. Yhteistyö on luontevaa ja käytännönläheistä. Myös yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on sujuvaa, erityisesti poliisin, tullin ja rajavartiolaitosten kesken. Tämän seurauksena esimerkiksi aseineen liikkuvien harjoitusjoukkojen rajamuodollisuudet sujuvat nykyisin erittäin joustavasti.

Suomalaiset sotilaamme, Jääkäriprikaatista ja Kainuun prikaatista vahvistettuna Porin prikaatin raketinheittimin, osoittivat osaamisensa harjoituksessa vaikuttavasti. Sain lukuisilta kansainvälisiltä kollegoiltani kiitosta suomalaisten sotilaiden, varusmiesten, reserviläisten ja kantahenkilökunnan, asenteesta ja taidoista. Tämän saatoin todeta itsekin ylpeyttä tuntien.

Kolumnini otsikko on pelkistetty suomennokseni harjoituksen nimestä. Se on omissa ajatuksissani läntisten demokratioiden pelkistetty vastaus Venäjän aggressiiviseen hyökkäykseen Ukrainassa, vaikka näin ei pohjimmiltaan ollutkaan tarkoitus.

Venäjän järjetön sotapolitiikka tarvitsee nyt, kuten historiassakin, vastaukseksi kylmää sotilaallisen suorituskyvyn osoittamista, ja sitä Cold Response22 -harjoituksessa osoitettiin hyvin konkreettisesti. Ylipäällikkömme lausumaa soveltaen: kun naamiot on riisuttu, tarjolla on vain kylmiä vastauksia – niin paljon kuin tarvitaan.

Fri, 5/20

Kirjaudu sisään

Fri, 5/20

Kylmä vastaus

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin