Maksu, josta ei tule laskua

Vuoden 2021 alussa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto siirtyi kokonaisuudessaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS). Aiemmin ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta oli vastannut kunta ja yliopisto-opiskelijoiden osalta YTHS osana ylioppilaskunnan jäsenmaksua.

Alusta alkaen palvelun saatavuudessa on ollut haasteita ja jokainen ymmärrämme tuhansien uusien asiakkaiden tulon aiheuttavan monia käynnistymisongelmia. Erikoisinta tässä on se, että palvelusta ei lähetetä lainkaan laskua. Opiskelijan tulee itse etsiä Kelan sivuilta tiedot ja käydä maksamassa maksu. Ellei maksua makseta ajallaan, tulee itse maksaa viiden euron viivästysmaksu. Maksu voidaan periä opintososiaalisista eduista ja lopulta maksu on ulosottokelpoinen. Keväällä ulosottoon lähti noin 8 500 maksua.

Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta määrittelee YTHS:n palvelun rahoituksesta siten, että opiskelijoilta perittävillä maksuilla katetaan menoista noin 23 % ja loput valtion varoista. Ketä tilanne palvelee, kun kyseinen maksu on ajanut ulosottoon lähes 10 000 opiskelijaa? Laskusta ja maksusta, jota ei edes koskaan ole lähetetty.

Ammattikorkeakoulujen monimuoto-opiskelijoista valtaosa on työssäkäyviä. Samoin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat. Heillä on työterveyshuolto käytössään. Myös he ovat velvoitettuja maksamaan maksun. Ketä tämä palvelee? Ruuhkaiset palvelut, joihin ohjataan uusia asiakkaita, joilla on jo palvelu käytössään?

Yhä useampi suomalainen hankkii sairauskuluvakuutuksen. Noin 1 200 000 suomalaista omaa sen. Lapsista jopa 50 % omaa sairauskuluvakuutuksen tietyillä paikkakunnilla etenkin eteläisessä Suomessa. Myös

nämä henkilöt maksavat terveydenhoitomaksun ja ohjautuvat asiakkaaksi ruuhkaiseen palveluun. Tosin käytäntö on osoittanut, että pääsy on esimerkiksi mahdotonta pitkittyneissä hengitystieoireissa ja tällöin vakuutus on taas ollut tarpeen.

Asiakasmaksulaki määrittelee, että terveydenhoitajan, sairaanhoitajan ja kätilön vastaanotosta ei julkinen terveydenhuolto saa periä maksua. YTHS kuitenkin katsoo nämäkin palvelut terveydenhoitomaksun alaisiksi. Maksuhan on siis pakko maksaa. Vaikka laskua siitä ei lähetetäkään.

Ongelma on vain siinä, että palvelua ei ole tai sen saatavuus on erittäin huono. YTHS:n sivuilla tilanne näyttää hyvältä. Palvelu toteutuu hoitotakuun puitteissa. Asiakas saa ensiarvion ajallaan, mutta tilastoja tarkemmin avatessa, avautuu totuus. Hoito alkaa sinänsä ajallaan, mutta vastaanotolle pääsee vasta viikkojen päästä. Toukokuun 2022 yleislääkärin vastaanotolle pääsyajat ovat vaihdelleen eteläisen alueen 34 vuorokaudesta keskisen alueen 56 vuorokauteen. Läntisellä alueella aika on ollut 44 vuorokautta toukokuussa 2022.

Nyt odotamme eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua kanteluun palveluiden käytöstä kotipaikkakunnalla. Etäopetuksen myötä ei ole enää oletettua, että opiskelu ja palveluiden käyttö tapahtuu opiskelupaikkakunnalla. Ratkaisu luvattiin keväällä 2022, mutta tätä kirjoittaessa sitä ei ole vielä tullut.

Kannattaisiko koko laki uudistaa ja arvioida uudelleen? Antaa opiskelijan valita, ottaako YTHS:n palvelut vai käyttääkö työterveyshuoltoa tai omaa sairauskuluvakuutustaan. Näin palveluita jäisi niille, joilla ei muita vaihtoehtoja ole. Kunta ohjaa korkeakouluopiskelijat YTHS:n palveluiden piiriin ja he kunnan piiriin. Tässä yksi ratkaistava asia hyvinvointialueille.

Meillä ei ole varaa hoitaa korkeakouluopiskelijoidemme terveyttä näin. Ilman laskua, jota ei koskaan edes lähetetty.

Wed, 8/17

Kirjaudu sisään

Wed, 8/17

Maksu, josta ei tule laskua

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin