<p>Suomen maksuton koulutus tunnetaan ympäri maailman. Sitä ihaillaan edelleen, kun vierailen ulkomailla tapaamassa kollegojani.</p><p>Valtiovarainministeriö julkaisi äskettäin sinänsä ansiokkaan ja tarpeellisen julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen. Kartoituksessa otetaan kantaa myös korkeakoulujen talouteen ja tehdään ehdotuksia rahoituksen laajentamiseksi. </p><p>Isoin periaatteellinen ehdotus liittyy siihen, että korkeakoulutuksesta perittäisiin maltillisia maksuja. Lukuvuosimaksujahan peritään nyt EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.</p><p>Mikä on maltillinen maksu? Saksassa peritään muutaman sadan euron maksuja. Myös Ruotsissa ja Norjassa koulutus on maksutonta, mutta sielläkin peritään pieniä maksuja. Jos kyse on maltillisten maksujen keräämisestä, onko se sen arvoista? </p><p>Suomalainen koulutuspolitiikka on rakentunut tasa-arvon mahdollisuuksiin. Jokaisella on samat mahdollisuudet edetä opinnoissaan sosioekonomisista lähtökohdista huolimatta. Toki tässä kohdin voi kysyä, että onko todella näin, kun moniin koulutuksiin päästäkseen, on käytävä valmennuskursseja tai uusittava ylioppilaskokeita vuodesta toiseen korottaakseen arvosanoja. Mutta rakenteellisia esteitä meillä ei ole ja koulutus itsessään on maksutonta.</p><p>Myöskään korkeakoulututkintojen määrää ei ole rajoitettu, ja ne pysyvät maksuttomina siitä huolimatta, onko henkilöllä jo korkeakoulututkinto.</p><p>Yksi syy tämän keskustelun aktivoitumiseen on se, että olemme jääneet pahasti jälkeen OECD-maiden korkeasti koulutettujen määrän kehityksessä. Helpottaisiko maltillinen maksullisuus korkeakoulutukseen pääsyä? Lisäisikö se ensikertalaisten määrää?</p><p>Voisiko olla niin, että maksullisuus jopa ruokkisi jo korkeakoulututkinnon omaavia hakemaan koulutukseen? Heillä olisi jo yksi tutkinto ja todennäköisesti he olisivat vakaammassa taloudellisessa asemassa kuin lukiosta tai ammatilliselta väylältä korkeakouluun hakeva. Maksullisuus voisi näin ruokkia polarisaatiota ja luoda yhä enemmän haasteita niiden hakeutumiseen korkeakoulutukseen, joilla ehkä haasteita on jo nyt.</p><p>Korkeakoulutuksen maksuttomuus edistää kansakunnan taloudellista hyvinvointia myöhemmissä vaiheissa. Olen itse opiskellut useita korkeakoulututkintoja ja ilman niitä en olisi nykyisessä roolissani. Katsoessani palkkakuittiani ja veroprosenttiani ajattelen, että maksan nyt takaisin maksutonta koulutustani.</p><p>Kyse on perustavanlaatuisesta maabrändin muutoksesta, jos alamme periä ensimmäisestä korkeakoulututkinnosta maksuja. Sen arvo ja hinta ovat moninkertaiset verrattuna maltillisiin maksuihin. </p><p>On myös arvoja, joille ei ole hintalappua. Sellainen on suomalainen, maksuton koulutus. </p>
