Mietteitä vahvoja johtajia katsellessa

Filosofi Platon esittää teoksessaan Valtio hallintomallin, jossa filosofikuninkaat johtavat ja päättävät valtion asioista. Platonilla tuntuu olevan pistämättömät perusteet. Ihmisessä on kolme eri sielua, on himosielu vatsassa, intosielu rinnassa ja järkisielu päässä. Jokaisella ihmisellä on kaikki kolme, mutta yksi niistä vallitsee. Himosieluiset ovat toivottamia tapauksia, eikä heistä sen enempää. Intosieluisissa on ainesta tarmonsa ja rohkeutensa vuoksi, ja osasta heistä tulee filosofeja ja sitä myöten kuninkaita.

Platonin mielestä on selvää, että viisaimmat hallitsevat. Valtiolaivan ohjailu on vaativaa, joten siinä pärjäävät vain parhaat. Platon muuten ottaa mukaan myös naiset. Viisaat tekevät viisaita päätöksiä, kuten on ilmeistä – eivät he muuten olisi viisaita. Mitä tässä voisi olla vikana? Ei vain löydy tarpeeksi viisaita filosofeja. Homma on liian vaikea.

Siksi on olemassa demokratia, jossa kaikki pääsevät sulassa sovussa ilmaisemaan tahtonsa. Syntyy iso soppa ja vaikea kompromissi, jonka kanssa on opittava pärjäämään. Harva maa maailmassa täyttää toimivan demokratian ehdot. Onneksi Suomi on mukana tässä joukossa.

Demokratia seisoo savijaloilla, koska on aivan mahdollista, että kansa äänestää tarpeeksi suurin joukoin vahvaa johtajaa ja demokratian karsimista. USA:ssa osa Donald Trumpin kannattajista on demokratian epäilijöitä. Turkissa ja Unkarissa demokratia on heikoilla ja valta vahvalla johtajalla. Egyptissä on sotilasdiktatuuri, kuten monessa muussakin kehitysmaassa. Brasiliassa on kovat mellakat kun Bolsonaro syrjäytyi. Ja olihan Suomessakin Urho Kaleva Kekkonen, ei mikään turha presidentti, vaikka huudatti itsensä jatkoon ilman vaaleja. V. Putin johtaa Venäjää kovalla kädellä ja Valkovenäjää kaverinsa Lukashenka. Ja Xi myös.

Vahva johtaja saa vallan lupaamalla rauhaa, järjestystä ja hyvinvointia. Hän ehdottaa diiliä, jossa kansalaiset luovuttavat vapaissa vaaleissa oikeuksiaan saadakseen mitä haluavat, siis paremmat elinolot. Mutta tämä onkin ansa.

Kun oikeudet eivät enää päde, vahva johtaja tekee mitä haluaa. Hän kerää ympärilleen perässähiihtäjien joukon, valtaa tiedotusvälineet oman propagandakoneistonsa käyttöön, kirjoituttaa koulun oppikirjat uusiksi ja alkaa kiristää ruuvia opposition pään menoksi.

Mitään ei ole enää tehtävissä, kun ei ole oikeuksia. Kansalaisten on opittava nöyriksi, otettava vastaan mitä tulee ja pidettävä huoli vain omista asioistaan – ei pidä puuttua siihen mikä minulle ei kuulu, siis politiikkaan.

Kansalaisoikeudet ovat hyvinvointia tärkeämmät, koska vain vapaa kansalainen pystyy vaatimaan itselleen hyvinvointia. Ja vaatimukset esitetään vapaissa tiedotusvälineissä ja omia edustajia valittaessa reiluissa vaaleissa. Äänestäjät ovat kriittisiä ja valistuneita kansalaisia, jotka ottavat asioista selvää, eivätkä usko mitä tahansa. Vapaiden vaalien alla demokraattinen politikka herää kauniiseen kukkaan.

Kirjaudu sisään

Mietteitä vahvoja johtajia katsellessa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Mietteitä vahvoja johtajia katsellessa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje