<p>Paras kuulemani kalastusvitsi on tällainen: Haukiäiti poikineen uiskentelee kaislikossa, ja äkkiä menee ohi pyrstöään viettelevästi pyörittävä uistin. Poika: Äiti, mikä ihme tuo nyt on? Äiti (tuohtuneena): Älä siitä välitä, se on se Rapalan lumppu, jonka kanssa isäsi lähti viime viikolla.</p><p>Jostakin syystä jaksan nauraa tälle vitsille. Mutta ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. </p><p>Suomi on taas kerran alkanut sen farssin, jota kuuluu kutsua Nato-keskusteluksi. Se alkaa aina kun vaaran hajua on ilmassa ja loppuu hajun mukana. Joku jopa muistuttaa, että Natoon olisi pitänyt liittyä silloin kun uusi Venäjä oli juuri syntymässä ja vielä heikossa hapessa. Mutta silloin oli Kekkosen varjo vielä liian suuri ja valtionhallinto uneksui vanhoista hyvistä ajoista. Silloin oltiin oikeita kavereita ja Suomeen luotettiin kuin Kekkoseen. Mutta nyt ei ole diktaattoria enää apuna, ja pitäisi pärjätä ihan omin demokraattisin voimin. </p><p>Kukaan ei osaa sanoa, mitä tapahtuisi, jos liityttäisiin Natoon. Vai ollaanko jo melkein kuin Natossa? Tässä on turha ruotia tätä keskustelua, koskapa jo nimittelin sitä farssiksi. Ei tässä keskustelu nyt auta mitään. Kivaa on tietysti keskustella, ainakin silloin kun ei uskalla toimia.</p><p>Ilmoitan omana vaatimattomana mielipiteenäni seuraavan. Putin ei kovasti pelottele Suomea, ei edes lähettelemällä pakolaisia rajan yli pohjoisessa. Tämä on kamalan ystävällistä ja johtuu siitä, että Suomi saattaa hermostuttuaan liittyä Natoon ja vetää vielä Ruotsin mukaansa. Tämä on Putinin painajaisista pahimmasta päästä. Hän voisi pelotella suomalaiset kuoliaaksi tai antaa heidän olla noin melkein rauhassa ja omissa oloissaan. Jälkimmäinen menetelmä on varmempi, koska suomalaiset menevät Natoon vain paniikissa.</p><p>Ajatelkaa, Putin pelkää suomalaisia. Ja hänellä on hyvät syyt pelätä meitä, koska me pelkäämme häntä niin kauheasti – kun kerran uutta Kekkosta ei ole saatu aikaan. Presidentti Niinistö on hyvin viisas mies, mutta ei uusi Kekkonen.</p><p>Miksi kerroin kalastusvitsin? Tietysti siksi, että tässä on vertauskuva Nato-keskustelun tilanteesta. Ajatelkaa nyt. Suomi-neito, mukanaan kaikki mitä hän on elinaikanaan saanut hyvää aikaiseksi, kohtaa suurimman mahdollisen itseensä kohdistuvan uhan.</p><p>Mutta ei Suomi-neito tuota vaaraa tunnista siksi mikä se on, tuo tunteeton, kaukaa vieraalta maalta tuleva tuho. Hänen mielestään se pitää ignoroida kokonaan. Hän ajattelee, että ohimenevä uistin on Naton houkutin, ja siksi on paras pysyä siitä erossa.</p><p>Mutta neito on väärässä – se ei ole Nato, jonka mukaan Ukraina yritti lähteä, vaan itsensä Putinin lähettämä houkutin. Ja Neuvostoliitto vei kuitenkin neidolta koko käsivarren ja ison osan hameenhelmaa.</p><p>Kumpi on oikea tulkinta? </p>
