Natoon mennään, mutta töitä riittää

Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta työllistää eduskuntaa ja sen valiokuntia tulevina päivinä ja viikkoina. Puhemiesneuvoston jäsenenä ja valiokuntapuheenjohtajana olen halunnut kunnioittaa prosessia, enkä jatkuvasti julistaa henkilökohtaisia mielipiteitä. Presidentti Niinistö totesi hiljattain Iltalehdessä erinomaisesti, että tämmöisessä, ja monissa muissakin asioissa on näppärä toimia, kun ei paljon puhele, vaan sitten kun toimii, niin toimii.

Tässä aika dramaattisesti muuttuneessa ja valitettavasti heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa lähiympäristömme tilanteessa on mielestäni selvää, että myös Suomen kannattaa olla Naton artikla 5 turvatakuiden piirissä. Eduskunnassa olisi tärkeää saada mahdollisimman laaja tuki, ja mielellään kulkea samaa tahtia Ruotsin kanssa, kun hakemus lähiaikoina päätetään jättää.

Pelkkä täysjäsenyys Natossa ei kuitenkaan millään tavalla riitä hyvinvointimme ylläpitämiseksi. Uusi geopoliittinen tilanne tulee myös vahvasti vaikuttamaan globaaleihin kauppasuhteisiin sekä kansainvälisiin arvoketjuihin. Pienen vientivetoisen maan näkökulmasta myös tätä puolta on tarkoin analysoitava. Turvallisuuskysymykset yhdistyvät jatkossa energian lisäksi yhä tiiviimmin mm. teollisuus- ja teknologiapolitiikkaan, joilla on suora yhteys hyvinvointiimme. Tähän liittyen kaipaan laajempaa keskustelua ja syvällisempää analyysiä, joita pyrin omien valiokuntieni kautta myös aktiivisesti tuomaan kansalliseen keskusteluumme.

Turvallisuus kytkeytyy myös läheisesti liikenne- ja infrastruktuuripolitiikkaan, kuten olen aiemmin tälläkin palstalla tuonut esille. Suomen on suunnattava liikennepolitiikan katseensa vahvasti länteen. Tieverkon kunnon lisäksi tämä korostaa entisestään myös pohjalaissatamien roolia niin ulkomaankaupan kuin huoltovarmuuden näkökulmasta.

Euroopan komission julkaisemaa ehdotusta Kaskisten ja Pietarsaaren satamien tiputtamisesta TEN-T verkostosta emme tietenkään voi hyväksyä. Saimme yhdessä mm. Pohjanmaan liiton sekä Kauppakamarin kanssa vääntää aika lailla, jotta Suomi kantanaan vahvasti päätti tukea näitä pohjalaissatamia päätöksessään kannanotosta helmikuun puolessa välissä. Alueellemme osoittautui jälleen tärkeäksi, että RKP on maamme hallituksessa. Brysselin päässä tämä vaatii vielä töitä, ja tulevaisuudessa on saatava myös Vaasa kattavaan verkostoon ja Kokkola ydinverkkoon.

Olisi äärimmäisen tärkeää päästä pois vanhanaikaisesta ja usein vanhentuneiden bulkkivolyymien mittaamisesta. Tonnien sijaan on huomioitava teollinen jalostusarvo sekä kytkökset vihreän siirtymän teknologioihin. Isossa kuvassa on huomattavasti järkevämpää ja tärkeämpää viedä ympäristöteknologiaa kuin tuoda banaaneja, vaikka kuinka isoilta banaanien tonnimäärät Brysselin tai Helsingin byrokraattien taulukoissa näyttäytyisivät. Viime kauden onnistunut edunvalvontamme kasitien saamisessa pääväyläverkkoon onneksi osoitti, että ymmärrys jalostusarvon roolista on lisääntymään päin.

Koska valtioneuvoston ja eduskunnan kanta on asiassa selvä, oli torstain kyselytunnilla hämmentävää kuulla demariministeri Timo Harakan vastausta edustaja Mikko Ollikaisen asialliseen kysymykseen siitä, mitä työtä valtioneuvostossa on tehty sen eteen, että mainitut pohjalaissatamat pitävät asemansa TEN-T. Harakka ”vastasi” mainitsemalla minuutissa kymmenisen muuta Suomen satamaa ja kaupunkiseutua. Ei näin. Töitä seudun ja isänmaan eteen todellakin riittää kaikilla tasoilla.

Joakim Strand

RKP:n kansanedustaja Vaasasta

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

Natoon mennään, mutta töitä riittää

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin