<p>Suomi elää noususuhdannetta ja työllisyysaste on korkeimmillaan vuosikymmeniin. Silti valtiovarainministeriön pohjaesityksessä on valtio ottamassa ensi vuonna yli kuusi miljardia uutta velkaa. Summa todennäköisesti vielä kasvaa, sillä esitys kiertää lähiviikot vielä kaikki ministeriöt läpi. Tuon poliittisen kierroksen jäljiltä ei perinteisesti löydy säästökohteita, vaan päinvastoin lisää menoja.</p><p>Samaan aikaan maailmantalouden näkymä on poikkeuksellisen heikko ja vaikeasti ennustettava. Kuluttajahinnat ovat nousussa sodan ja koronan aiheuttamien toimituskatkosten vuoksi. Yhdysvalloissa talouskasvu on ollut kahden vuosineljänneksen aikana pakkasella, mikä tarkoittaa taantumaa. </p><p>Euroopan suhdanne seuraa tyypillisesti muutaman kuukauden Yhdysvaltojen perässä. Saksan talous ei loppukeväästä enää kasvanut. Ennen pitkää heikko suhdanne alkaa painaa myös meidän talouttamme ja toistaiseksi erinomaisesti vetäviä työmarkkinoita.</p><p>Kuluneella hallituskaudella on totuttu raskaasti alijäämäisiin budjetteihin. On selvää, että korona on aiheuttanut tuntuvasti lisämenoja ja Venäjän aloittama hyökkäyssota edellyttänyt puolustusmenojen kasvattamista. Ne eivät kuitenkaan selitä alijäämästä kuin osan - varsinkaan vuoden 2023 osalta. Taustalla on Rinteen–Marinin hallituksen tekemä tietoinen valinta lisätä valtion pysyviä menoja velkaantumisesta piittaamatta. Rinteen hallituksen aloittaessa vuonna 2019 julkinen talous oli lähes tasapainossa.</p><p>Keväällä julkistettu julkisen talouden suunnitelma kertoo, että Suomen julkinen talous ei ole pelkästään tänä ja ensi vuonna vaan kaikkina seuraavina vuosina raskaasti alijäämäinen. Rinteen–Marinin perintö kantaa pitkälle tulevaisuuteen ja muuttuu tulevien hallitusten murheeksi. </p><p>Voidaan puhua rakenteellisesta epäsuhdasta, sillä velkaantuminen ei ajoitu pelkästään matalasuhdanteisiin. Julkinen talous on lähivuosina vuosittain jopa kahdeksan miljardia euroa pakkasella. Entä jos väliin iskee taas taantuma saati lama tai isompi kriisi? Pahan päivän varat on syöty perusteellisesti.</p> .<p>Ensi keväänä käydään eduskuntavaalit eikä uuden hallituksen tehtävä ole helppo – riippumatta siitä, keitä siellä istuu. Uudet hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet eikä niiden kustannuskehitys ole vielä tiedossa. Ennusteissa sotemenot kasvavat tuntuvasti lähivuosina uuden hallintorakenteen vuoksi, eivät pelkästään väestön ikääntymisen johdosta.</p><p>Lähivuosien kehityksessä keskeisessä roolissa ovat myös nyt tehtävät palkkaratkaisut. Niiden ympärille on tuotava työmarkkinajoustoja, sillä paikallinen sopiminen takaa paremman työllisyyden vaikeinakin aikoina ja pidemmällä tähtäimellä myös työntekijälle paremman palkkakehityksen. Rakenneuudistukset ovat siirtymässä kokonaan tulevan hallituksen pöydälle. Valitettavasti näyttää siltä, että niitä tehdään tilanteessa, jossa raha on jo kertaalleen loppu ja näkymä erittäin epäselvä.</p><p><strong>Elina Valtonen</strong></p><p>kansanedustaja,</p><p>Kokoomuksen</p><p>varapuheenjohtaja</p>
