<p>Euroopan unionin Venäjään kohdistaman pakotepolitiikan kipupisteeksi on muodostunut energia. Asetelma on ollut paradoksaalinen: unioni julistaa, että se haluaa lopettaa energian tuonnin Venäjältä kokonaan. Kun nopeita päätöksiä ei saada aikaan, Venäjä yrittää kiristää EU:ta kaasuaseella.</p><p>EU-maat ovat kyllä kyenneet vähentämään venäläisen öljyn tuontia merkittävästi. Mitä nopeammin siinä edetään, sitä nopeammin EU lakkaa rahoittamasta Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. </p><p>Kaasun osalta tilanne on toisenlainen. Venäjälle kaasun viennin merkitys on öljyä paljon vähäisempi, mutta Euroopan riippuvuus venäläisestä kaasusta on kohtalokkaan suuri. Yli puolet Saksan kotitalouksista lämpiää venäläisellä maakaasulla. Tämä antaa aseet Venäjän käsiin.</p><p>Venäjä lopetti kaasun tuonnin Suomeen jo toukokuussa, mutta vähäisen kaasuriippuvuutemme takia ongelma on vähäinen. Saksan kautta kaasusokki heijastuu kuitenkin myös meille.</p><p>Fortumin tytäryhtiö Uniper on Saksan tärkein kaasuyhtiö. Se on joutunut korvaamaan venäläistä kaasua kalliilla markkinahintaisella kaasulla. Uniper, ja sitä kautta emoyhtiö Fortum, on ajautunut jättitappioiden kierteeseen.</p><p>Paradoksaalinen asetelma on tehnyt energiasta vahvan aseen Venäjän käsiin, kuten tämän lehden pääkirjoituksessa maanantaina (I-P 5.9.) todettiin. Venäjä voi vapaasti säädellä kaasun virtaamista Eurooppaan, koska kaasutulojen merkitys on sille pieni. Kremlin informaatiosota keskittyy pelottelemaan Eurooppaa kylmällä talvella.</p><p>Vaikean päätöksen kanssa tuskailu on jatkunut EU:ssa viikosta ja kuukaudesta toiseen. Niinpä ei oikeastaan ole yllättävää, että Venäjä näyttää nyt lopettaneen kaasutoimitukset Saksaan NordStream-putkea pitkin.</p><p>Ensin viime viikon lopulla ilmoitettiin pitkittyneestä huoltokatkosta. Sitten maanantaina Kremlin lehdistöedustaja Dmitri Peskov kertoi, että kaasun vienti loppuu, kunnes EU luopuu Venäjän-vastaisista pakotteista.</p><p>Peskovin ilmoitus on herättänyt kysymyksiä, koska kaasuyhtiö Gazprom on ollut hiljaa eivätkä Putinin puheetkaan ole olleet selviä. Tapansa mukaan Venäjän johto haluaa kylvää epävarmuutta ja synnyttää hämmennystä. Se epäilemättä laskee, että kaasutoimitukset lopettamalla Venäjä kykenee horjuttamaan EU:ta ja laajemmin länttä.</p><p>Nopeasti noussut ja edelleen nouseva energian hinta iskee kipeästi kansalaisten hyvinvointiin. Venäjä toivoo, että yleisen mielipiteen paineessa hallitukset alkavat purkaa pakotteita.</p><p>Tiukat eurooppalaiset reaktiot viestittävät kuitenkin muuta. Ehkä Putin onkin tehnyt EU:lle palveluksen: kovien uhkavaatimusten edessä unioni saattaa taas ryhdistäytyä ja löytää päätöksiin tarvittavan yhtenäisyyden.</p><p>EU:n pitkän aikavälin tavoite on selvä: venäläisestä ja muustakin fossiilisesta polttoaineesta on luovuttava ja siirryttävä vihreän, uusiutuvan energian käyttöön. Päästötöntä ydinvoimaa tarvitaan pitkään, jotta vihreä siirtymä voi edetä.</p><p>Mutta sinne on pitkä matka. Edessä on kylmä, vaikea talvi.</p>
