<p>Koronavuosina maailman sulkeuduttua suomalaiset suuntasivat metsään ja kansallispuistoissa paukkuivat uudet kävijäennätykset ympäri Suomen.</p><p>Metsähallituksen julkaisemista tuoreista kansallispuistojen käyntitilastoista selviää, että käyntimäärät jatkavat edelleen kasvuaan pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, vaikka viime vuoden käyntimäärät jäivät useissa kohteissa koronavuosia pienemmiksi. Maailman avautuessa ihmiset suuntasivat metsän sijasta taas maailmalle ja muihin rientoihin.</p>.<p>Viime vuonna kansallispuistoissa vierailtiin yhteensä yli 3,55 miljoonaa kertaa. Vaikka määrä on koronavuosia pienempi, käyntimäärässä on nousua kymmenen prosenttia verrattuna vuoteen 2019, eli aikaan ennen pandemiaa. </p><p>Trendi on ollut noususuuntainen jo pitkään, sillä kansallispuistokäyntien määrä on kasvanut vuoden 2000 vajaasta miljoonasta käynnistä 3,2 miljoonaan käyntiin vuonna 2019.</p>.<p>Metsähallituksen mukaan kysynnän kasvun lisäksi käyntimääriin vaikuttaa kansallispuistojen määrän nousu. Rohkenen väittää, että taustalla häärii myös nykyään niin monessa mukana oleva sosiaalinen media. Muiden postaamat upeat retkikuvat houkuttelevat minuakin heittämään rinkan selkään ja lähtemään luontoon.</p><p>Omia suosikkejani ovat tietenkin Etelä-Pohjanmaan omat kansallispuistot, Kauhajoella sijaitseva Kauhaneva-Pohjankangas ja Isojoella sijaitseva Lauhanvuori.</p><p>Kauhanevalla–Pohjankankaalla vierailtiin viime vuonna 27 900 kertaa ja pudotusta edellisvuoteen tuli kuusi prosenttia. Lauhanvuoren kansallispuistoon tehtiin viime vuonna 21 300 käyntiä, mikä puolestaan oli neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuotena.</p><p>Kansallispuistojen isoista käyntimääristä on varmasti hyötyä alueemme työllisyydelle. Monesti retkeilijät käyttävät lähialueiden majoitus- ja ravitsemuspalveluita. Ja kun matkaan on lähdetty, on samalla reissulla helppo poiketa myös muita lähialueen nähtävyyksiä katsomassa.</p>.<p>Metsähallituksen mukaan kansallispuistoilla on tutkitusti merkittävä rooli myös hyvinvoinnin edistämisessä. Kansallispuistokävijät arvioivat kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset noin sadan euron arvoiseksi käyntiä kohti, joten kaikkien Suomen kansallispuistoissa viime vuonna vierailleiden henkilöiden kokemiksi terveysvaikutuksiksi arvioidaan noin 355 miljoonaa euroa. Ei mikään pikkusumma. </p><p>Huolehtikaamme kansallispuistoistamme siis jatkossakin, sillä se on selvästi kuin rahaa pankkiin laittaisi. Kansallispuistojen viihtyvyys on meidän käyttäjien vastuulla. Kanssaretkeilijöiden huomioon ottaminen ja retkietiketin noudattaminen ovat asioita, joilla pääsee jo pitkälle. Kun reppuun pakkaa vielä päällimmäiseksi seikkailumielen, saattaa kotiin palatessaan huomata tienanneensa vähintäänkin sen satasen. Ehkä jopa enemmän. On taas helpompi hengittää. </p>
