<p>Kun länsimaalainen ihminen on kokeillut terapiat ja lääkitykset, kahlannut läpi self-help -oppaat ja maksanut itsensä kipeäksi henkilökohtaisella lifecoachilla, mutta olo ei vieläkään ole autuas, on aika lähteä Amazonille ayahuasca-seremoniaan.</p>.<p>Yhä useammat ihmiset, myös suomalaiset matkustavat keskelle sademetsää kokemaan seremonian, jonka tavoitteena on jonkinlainen henkinen puhdistautuminen tai jopa valaistuminen.</p><p>Ayahuasca on hallusinogeeninen juoma, ja se nautitaan shamaanin opastuksella. Suurimmissa seremonioissa ihmisiä saattaa olla trippailemassa useita kymmeniä. Nimi ayahuasca tarkoittaa "sielun liaania" tai "kuoleman köynnöstä". Trippi voi parhaimmillaan kertaheitolla muuttaa vaikkapa addiktin elämän suunnan, mutta vaarana on myös painajaismaiset pelkotilat ja psykoosi.</p><p>Kokemuksistaan on kertonut viime aikoina muun muassa julkkis-kauppias ja yrittäjä <strong>Sampo Kaulanen</strong>. <em>”Ei tuota hommaa pysty sanoin kuvailemaan. Mie sain parannuksen ja siinä hetkessä tajusi että miksi tätä tekee”,</em> hän kuvailee puhdistavaa trippiään instagramissaan. </p>.<p>Ayahuascan vaikuttava aine DMT on Suomessa laiton huumausaine. Amazonin alkuperäiskansoille tämä köynnöksestä valmistettu juoma on luonnollinen osa elämää. Sen käyttötavat ovat moninaiset: sillä on lääkitty, valmistauduttu metsästykseen, sillä on tuotu ihmisiä yhteen niin sodassa kuin juhlassakin.</p><p>Siellä missä on turisteja on rahaa, ja siellä missä on rahaa on valtaa. Ayahuasca-turismi onkin synnyttänyt uusia retriittikeskuksia, joissa valtaa ei ole osattu käyttää oikein.</p><p>Costa Ricassa sijaitsevassa keskuksessa yksi trippailija puri kielensä irti ja toinen raportoi pitkäkestoisesta psykoosista, eräs seremoniaan osallistunut käytti lääkettä joka reagoi juoman kanssa. Valvojat eivät pystyneet pitämään huolta kaikista äärimmäisen haavoittuvassa asemassa olevista matkailijoista. Keskus sai syytöksiä myös ahdistelusta. </p><p>Turismi vaikuttaa tietenkin myös paikallisiin. Onpa trippiturismia syytetty jopa uuden ajan kolonialismista. Mitä kaikkia mystifioituja kirsikoita voimme noukkia alkuperäiskansojen kulttuureista ja samalla tuhota toisten elintilaa luonnosta, rasismista puhumattakaan?</p>.<p>Psykedeelien potentiaalia ollaan vihdoin valjastamassa myös länsimaisessa lääketieteessä ja tutkimustulokset antavat uskoa, että joku päivä yhä useammalla on mahdollisuus löytää psykedeeleistä helpotusta kipuun, kuoleman kohtaamiseen tai riippuvuuksiin.</p><p>Huumeista puhuttaessa aineet tarkoittavat arkikielessä usein yhtä samaa, nimetöntä pilleriä tai piikkiä. Psykedeelien käyttöä ei voi verrata esimerkiksi Yhdysvaltojen opioidikriisiin, sillä aineet eivät aiheuta samanlaista riippuvuutta. Philadelphian kaduista käytetään nimeä ”Zombieland”, sillä niillä harhailee joukoittain elämän ja kuoleman rajamailla seilaavia päihderiippuvaisia. Halpa fentanyyli tappaa noin 1500 ihmistä joka viikko ja poliitikot pyörittelevät peukaloitaan. Psykedeeliavusteinen terapia voi olla yksi keino päästä irti opioideista.</p>.<p>Samoin myös täällä meillä Suomessa junnataan. Keskustelu käyttöhuoneista hiipuu, mutta huumekuolemat kasvavat ja mielenterveyspalvelut ruuhkantuvat. Ei asia ainakaan kauhistelemalla parane. </p><p>Olisi takaperoista, jos ihmisellä ei olisi lainkaan oikeutta toisten kulttuurien tapoihin, mielensä tutkimiseen tai että lääketieteelliset mullistukset jäisivät toteuttamatta ennakkoluulojen takia. </p><p>Sitä vain ihmettelen, mistä kumpuaa länsimaalaisen, keskiluokkaisen kroonistunut paha olo ja tarve saada mullistava helpotus? On vain ajan kysymys, kun taas uusi trendi lupaa tekevänsä meistä kokonaisia.</p>
