Sota on Euroopassa, mutta sen vaikutukset ovat maailmanlaajuiset

Päivämäärästä 24.2.2022, jolloin Venäjä aloitti laittoman hyökkäyksensä Ukrainaan, on jo nyt tullut eräänlainen historian vedenjakaja. Se oli paitsi hyökkäys itsenäistä eurooppalaista valtiota vastaan, myös koko Euroopan ideaa ja keskeisiä arvoja – demokratiaa, kansainvälisen oikeuden kunnioitusta, valtioiden itsemääräämisoikeutta ja ihmisoikeuksia – vastaan. Sota jatkuu toista kuukautta, ja jokainen päivä on liikaa. Raportit Ukrainan takaisinvaltaamista kaupungeista viittaavat hirmutekoihin, joista on suoritettava riippumaton tutkinta syyllisten saattamiseksi vastuuseen.

Minulle Euroopan unioni on pohjimmiltaan arvoihin ankkuroitu rauhanprojekti. Nyt tämä projekti on haastettu. Meidän on puolustettava sitä voimakkaasti rakentamalla laajaa kansainvälistä rintamaa, joka tuomitsee Venäjän toimet ja seisoo yhteisten arvojemme takana.

Sota onkin tiivistänyt EU:n rivit. Olemme toimineet nopeasti ja päättäväisesti, mobilisoineet humanitaarista apua ja tehneet historiallisen päätöksen asehankintojen ja -kuljetusten tukemisesta Euroopan rauhanrahaston kautta. Pakotetoimet on koordinoitu yhdessä liittolaisten kanssa, ja lisäksi monet yksityiset toimijat ovat vetäneet omat johtopäätöksensä Venäjästä liiketoimintaympäristönä. Kansalaisyhteiskunta on lähtenyt liikkeelle, ihmiset ympäri Eurooppaa ovat avanneet sydämensä ja jopa kotinsa sotaa pakeneville ukrainalaisille.

YK:n yleisistunnossa 141 maailman maata tuomitsi Venäjän hyökkäyksen, puolustelijat ovat olleet vähissä. Venäjän johdolle näyttää Ukrainan kansan päättäväisyyden ja taistelutahdon ohella tulleen yllätyksenä sekä EU:n yhtenäisyys että kansainvälisen yhteisön reaktio.

Kansainvälisiä kumppanuuksia ja kansakuntien välistä, sääntöpohjaista yhteistyötä tarvitaan tässä ajassa erityisen paljon. Sen rakenteita on vahvistettava. Tämän puolesta puhuu myös, että vaikka sota on Euroopassa, kriisi on maailmanlaajuinen.

Ruokaturvan heikentyminen kehittyvissä maissa toimitusketjujen häiriintyessä ja viljan, energian ja lannoitteiden hintojen noustessa on tästä kipeä osoitus. Arvioidaan, että Ukrainan sota voi sysätä maailmassa 8–13 miljoonaa uuttaa ihmistä nälänhätään vielä tänä vuonna.

Vierailin viime viikolla Länsi-Afrikassa Nigerissä, Norsunluurannikolla ja Ghanassa. Esimerkiksi Nigerissä aliravitsemus koskettaa jo nykyisellään 40 prosenttia väestöstä, ja tilanteen pelätään pahenevan kesää kohti. Huomenna keskiviikkona osallistun komission ja YK-toimijoiden yhdessä järjestämään, Sahelin ja Tšadjärven alueiden ruokaturvaa koskevaan korkean tason tilaisuuteen, jossa käsitellään toimia pahenevaan kriisiin vastaamiseksi.

Niger on osa Sahelin aluetta, jonka turvallisuustilanne on viime aikoina heikentynyt. Vaikka kasvava epävakaus heijastuu Nigerin lisäksi Sahelin naapurivaltioihin Norsunluurannikkoon ja Ghanaan, nämä kolme kumppanimaata ovat osoittaneet poliittista sitoutumista vakaaseen ja kestävään kehitykseen. Jotta ne vaikeista olosuhteista huolimatta pysyisivät positiivisten uudistusten tiellä, tarvitsevat ne EU:n tukea yhteiskuntiensa rakenteiden vahvistamiseksi.

Jo ennen Ukrainan sodan syttymistä oli selvää, että esimerkiksi Afrikassa on käynnissä erilaisten yhteiskunta- ja aatejärjestelmien kilpailu. Eurooppalainen malli on kestävä ja demokraattinen, ja meidän pitää tässä uudessa geopoliittisessa todellisuudessa, johon sota on meidät ajanut, puolustaa sitä voimallisesti. Tämä on paitsi oikein, myös oma etumme ja rauhanprojektimme perusta.

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

Sota on Euroopassa, mutta sen vaikutukset ovat maailmanlaajuiset

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin