Suomen ei pidä kuvitella, että se olisi Venäjälle erityinen mielitietty – olemme taatusti Putinin listalla

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt koko maailmaa. Sodista on sen verran kauan, että sukupolvien kuluessa niiden kauheudet unohtuvat. Toisessa maailmansodassa sai surmansa noin 70 miljoonaa ihmistä. Inhimillisten kärsimysten määrää ei kykene mittaamaan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on verinen, järkyttävä ja rikollinen. Liian moni viaton sivullinen joutuu maksamaan Vladimir Putinin päähänpinttymästä, uudesta suuresta Venäjän imperiumista diktaattori Josif Stalinin jalanjäljissä.

Juuri tuon kammottavampaa visiota ei voi kuvitella. Neuvostoliitto epäonnistui hallintomallina, kulttuurina, taloutena ja alueellisena yksikkönä täydellisesti. Sitä ei kukaan täysipäinen kaipaa takaisin.

Paitsi Putin, hän lähti toteuttamaan visiotaan Ukrainassa.

. On suhteellisen varmaa, että Venäjä pakottaa Ukrainan polvilleen. Maahan tulee Moskovalle myötämielinen nukkehallitus. Laillisen vallan edustajat suljetaan parhaassa tapauksessa tyrmään. Suurin osa heistä teloitetaan.

Paraatimarssi Venäjän tunkeutuminen Ukrainaan ei kuitenkaan ole. Kun venäläisiä sotilaita alkaa tulla ruumispusseissa takaisin, myös hyökkääjän kotirintaman sietokyky punnitaan. Toisaalta slaavi tappamassa slaaveja, veljeskansaa, ei ole kaikille niin hyväksyttävää kuin Putin ehkä luulee.

. Myös se on varmaa, ettei Putinia tunnusteta kumppaniksi kansainvälisissä pöydissä tämän jälkeen. Hänen puheitaan ei enää usko kukaan. Virastaan hän ei luovu kuin vallasta syöksemisen kautta. Hänestä on harmia vielä pitkäksi aikaa. Ellei ulkomaailma ryhdistäydy, Putin siirtyy Ukrainan jälkeen uhkaamaan muita.

Ei muuten pidä tuudittautua ajatukseen, että Suomi olisi Putinille jokin erityinen, hellittävä mielitietty. Tällä viikolla Suomen turvallisuuspoliittinen asema heikkeni tuntuvasti. Olen tästä samaa mieltä kuin Ilkka-Pohjalaisen kolumnisti, entinen Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen (Ilkka-Pohjalainen 26.2.). Vaikka uhka ei ole ”välitön” ja ”sotilaallinen”, ne molemmat voivat toteutua hetkessä.

. Suurin osa pohjalaisista kansanedustajista näyttää olevan ulko- ja turvallisuuspoliittisesti täysin kuutamolla. Muutamat kommentit aiheuttivat suoranaista myötähäpeää. Yhden mielestä ei pidä hakea ”äkkipikaistuksissa”, toinen pelkäsi oman puolustuskyvyn rapautuvan, jos liittoudutaan (ilkka-Pohjalainen 24.2.)

Suomella oli jo 25 vuotta sitten portit levällään Natoon auki. Siitä asti on hoettu, ettei hakemus ole ajankohtainen, ja sitten vielä joku keksi Nato-option. Baltian maat livahtivat Naton jäseniksi heti, kun se oli mahdollista. Niillä on Naton viidennen artiklan turvatakuut, Suomella ei kumppanuuksistaan huolimatta ole. Ukraina antaa karmean havainto-opetuksen siitä, mihin niitä tarvittaisiin.

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Suomen ei pidä kuvitella, että se olisi Venäjälle erityinen mielitietty – olemme taatusti Putinin listalla

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin