Suomessa on aina pula – nyt työvoimasta, sähköstä, metsästä ja jopa paperista

Pula on aina läsnä. Talvisodan alla kortille menivät kahvi ja sokeri, keväällä 1940 leipävilja ja jatkosodan aikana kaikki muukin. Käytännössä koko yhteiskuntaa säännösteltiin jollakin tavalla vuoteen 1953.

Siitä on 70 vuotta. Kenties siksi ajatus, että nyt sellaisesta arjen hyödykkeestä kuin sähkö tulisi pulaa, tuntuu käsittämättömältä. Että koko huusholli menee tunniksi pariksi pimeäksi. Eikä nettiinkään pääse hetkeen, mikä tietysti loukkaa ihmisoikeuksia syvästi ja perusteellisesti – ja mikä valtion on luonnollisesti korvattava.

Sodan, nousevien hintojen ja yleisen epävarmuuden keskelle on tullut paljon hyviäkin uutisia. Suomi näyttää investointikohteena kiinnostavan jälleen. Jos kaikki länsirannikon hankkeet toteutuvat lähivuosina, voi kerskailematta puhua alueen uudesta kulta-ajasta. Jotkut hankkeet tosin vaikuttavat epärealistisilta. Inkoon päästötön terästehdas on toivottava, mutta sen varaan ei kannata hirveästi laskea. Ratkottavia ongelmia riittää, eikä rahoitus ole niistä suinkaan ainoa.

. Suomen uusi pula-aika näyttäytyy yllättäen pulana työntekijöistä, osaajista, tukkipuusta, sähköstä ja paperista. Työntekijäpula, muuten, on otettava vakavasti. Se voi hyvin olla este jollekin aiotuista investoinneista. Akkuyritys Northvolt jahtaa Skellefteån tehtaalleen työvoimaa Suomen puolelta, sitä samaa, jota pitäisi riittää Vaasan Laajametsään.

Viime keväänä lakot ja paperituotannon leikkaukset, joiden päälle tärähti tuonnin tyrehtyminen Venäjältä, nostivat paperitonnin hinnan pilviin. Nähtiin sellainen kummallisuus, että paperiteollisuuden suurmaassa Suomessa uhkasi loppua sanomalehtipaperi.

Myös metsästä näyttää tulevan pulaa, ainakin jos EU:ta on uskominen. Hakkuita on hillittävä, jotta hiilidioksidinieluja riittäisi. Ellei hillitä, joutuu maksamaan rahaa, josta siitäkin tässä armaassa maassa on pula.

. Keskustelua metsien hiipuvasta kyvystä imeä hiilidioksidia ilmasta on yhä vaikeampi ymmärtää. Maa- ja metsätalousministeriö kertoo verkkosivuillaan, että ”uusimpien inventointitulosten (2021) mukaan puuston vuotuinen kasvu on noin 103 miljoonaa kuutiometriä”. Kasvu on hidastunut. Vuonna 2020 vuotuinen kasvu oli 108 miljoonaa kuutiota.

Mutta, mutta. Samainen ministeriö kertoo, että Suomen metsien puuston koko poistuma oli 92 miljoonaa kuutiota vuonna 2021. Luku sisältää 76 miljoonan kuution hakkuut, hakkuutähteen sekä luontaisesti kuolleen runkopuun. Puuston määrä kasvoi 11 miljoonalla kuutiolla. Kestävästi voisi siis hakata enemmän. Metsän hiilinielu on yhteen- ja vähennyslaskua käyttäen lisääntynyt.

Ennen kuin nielujen vähenemisestä maksetaan, Suomen metsien tila on arvioitava oikean tiedon, ei ideologian pohjalta. Tiedosta ei nykyisin ole pulaa, ei tosin ideologiastakaan.

Kirjaudu sisään

Suomessa on aina pula – nyt työvoimasta, sähköstä, metsästä ja jopa paperista

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Suomessa on aina pula – nyt työvoimasta, sähköstä, metsästä ja jopa paperista

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje