<p>Eilen tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Venäjä käynnisti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaa vastaan. Tunnelmat vuosipäivänä ovat kaksijakoiset: yhtäällä on toivoa Ukrainan voitosta ja Venäjän tappiosta, toisaalla suurta huolta sodan ja sen aiheuttaman kärsimyksen pitkittymisestä.</p><p>Venäjän hyökkäys ei ole sujunut suunnitelmien mukaan. Se ei pystynyt marssimaan Kiovaan eikä kaatamaan Ukrainan hallitusta. Se on joutunut vetäytymään monilta valtaamiltaan alueilta. Ukrainan puolustustahto ja -kyky on yllättänyt nopeaa valloitussotaa suunnitelleen Venäjän johdon.</p><p>Vladimir Putinin tiistaina pitämä odotettu puhe sisälsi vain niukasti uutisia. Sitä on pidetty tylsänäkin, mutta siinä oli näkyvissä selvä juonne: Putin ei aio antaa periksi eikä ole valmis rauhaan. Tämä merkitsee, että sota voi jatkua pitkään. Se merkitsee lisää kärsimystä ja tuhoa.</p><p>Putin on ripustanut oman tulevaisuutensa kokonaan Ukrainan sodan varaan. Korostaakseen viestiään hän ilmoitti Venäjän lakkaavan noudattamasta viimeistä jäljellä olevaa suurvaltojen asevalvontasopimusta, strategisia ydinaseita koskevaa uutta Start-sopimusta.</p><p>Viesti oli selvä: jos Venäjää uhkaa tappio tai luhistuminen, seuraukset voivat olla kauheat ja maailmanlaajuiset. Putin väläyttelee ydinasekorttiaan, koska se on ainoa alue, jossa Venäjällä on kiistaton suurvallan asema Yhdysvaltain rinnalla.</p><p>Putinin puheen varsinainen yleisö oli kotimaassa. Siellä hänellä riittääkin töitä. Kyyniset venäläiset tuskin ostavat presidenttinsä kolkkoa retoriikkaa. Eivät he silti kapinoi. Venäläisten asenteisiin vaikuttavat pelko, ylisukupolviset traumat ja kansalaisten taloudellinen riippuvuus valtiosta. Siksi sotaa siedetään ja Putinia tuetaan.</p><p>Tyystin toisenlaiset tunnelmat vallitsivat Varsovassa, jossa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhui puolalaisille Kiovan-vierailunsa jälkeen. Sodan vuosipäivänä länsi voi Bidenin tapaan olla ylpeä siitä, että se on ollut vahva ja yhtenäinen ja puolustanut demokratiaa ja kansojen itsemääräämisoikeutta.</p><p>Kun YK:n turvallisuusneuvosto on halvaantunut, yleiskokous toimii. Pari päivää sitten se hyväksyi Venäjän vetäytymistä vaatineen päätöslauselman murskaavalla enemmistöllä. Venäjä sai taakseen vain puoli tusinaa vähäpätöistä maata. Sen tärkeät ystävätkin, Kiina ja Intia, pidättyivät äänestyksessä.</p><p>Kiina julkaisi eilen kiinnostavan 12-kohtaisen kannanoton Ukrainan sodasta. Se myötäilee osittain Venäjää vaatimalla tulitaukoa ja rauhanneuvotteluja ja vaikenemalla Venäjän valtaamista alueista. Toisaalta Kiina vaatii, ettei ydinaseita saa käyttää eikä niillä uhata.</p><p>Putin laskee voivansa murentaa lännen yhtenäisyyden käymällä pitkittyvää kulutussotaa. Miehiä ja vanhentunutta kalustoa riittää. Niin sotaa ei voiteta, mutta Kremlissä lasketaan lännen päättäväisyyden vähitellen hiipuvan.</p><p>Totta on, että Venäjä pyrkii tosissaan haastamaan lännen. Bidenin käynti Kiovassa ja Varsovassa loi uskoa lännen yhtenäisyyteen ja toimintakykyyn. Nyt kysytään poliittista johtajuutta, myös Euroopassa.</p>
