<p>Vaasan olematon väestönkasvu ja suomenkielisen väestön väheneminen ovat uhka Vaasan kehitykselle. Suomenkielisen väestön väheneminen Vaasassa on yhteydessä hyvään työllisyystilanteeseen varsinkin Etelä-Suomessa. Suomenkielisillä on varaa valita työpaikoista. Kaupungin maine ruotsinkielisenä paikkakuntana on sulkenut monilta suomenkielisiltä Vaasan pois vaihtoehdoista.</p><p>Tilanne on aiheuttanut Vaasassa kasvua heikentävän kovan työvoimapulan. Samalla tarve muuttaa Vaasan imagoa liian ruotsinkielisenä kaupunkina on nostettu esiin.</p><p>Vaasan väestökehityksen huono suunta alkoi vuonna 2015. Viimeiset kuusi vuotta asukasmäärä on pysynyt samana. Ajanjakson alussa Vaasan työttömyys oli 12,1 prosenttia ja pian katosi jopa 1 200 työpaikkaa.</p><p>Maan talous kehittyi kuitenkin hyvin ja bkt kasvoi kuudessa vuodessa vajaat 10 prosenttia. Työpaikat lisääntyivät Vaasassakin niin, että työttömyys laski 2021 joulukuuhun mennessä kahdeksan prosentin pintaan eli 1 300 hengellä. Heinäkuussa työttömyys oli Vaasassa 8,4 prosenttia.</p><p>Työllisten määrä kasvoi, mutta sitä enemmän kasvoivat avoimet työpaikat, joten kasvubuumiin ei energiaklusterin pääkaupunki päässyt osalliseksi. Asukasluku ei kasvanut lainkaan. Viime vuoden lopussa asukkaita oli 67 615.</p><p>Kaupunkilaisten kotikielet ovat kuitenkin muuttuneet vuoden 2015 jälkeen niin, että suomenkielisten määrä on vähentynyt yli 1 700. Tämän korvasi ruotsinkielisten määrän kasvu reilulla 500 ja vieraskielisten noin 1 200:lla. Vaasan lähikunnat eivät muuta tilannetta. Väki ei muuttanut tai kasvanut naapurikunnissakaan. Päinvastoin väestö väheni liki 500 hengellä.</p><p>Vaasan kannalta vähemmän mairittelevaa on, että samoina vuosina väestönkasvu oli Seinäjoella 3 200, Kokkolassa 339 ja Rovaniemellä 2 341 asukasta. Toki muitakin kasvuongelmissa olleita kaupunkeja löytyi, Porin väkimäärä laski lähes 1 900 hengellä.</p><p>Työpaikoista ei Vaasassa tänään ole pulaa, sillä heinäkuussa avoimia paikkoja oli 3 411, kun esimerkiksi Seinäjoella oli 1 365 ja Kokkolassa 570. Työvoimapulaa voi kuvata myös seuraavasti: Vaasassa 100 työttömälle oli tarjolla 126 työpaikkaa, kun Seinäjoella niitä oli 57 ja Kokkolassa 28.</p><p>Vaasa ei siis kerta kaikkiaan houkuttele. Pohjanmaan ruotsinkielinen työvoimareservi on jo kauan aikaa sitten työllistynyt ja muualta maasta suomenkielisten muutto on vähäistä. Suomenkielinen, jolla on kielteinen suhtautuminen ruotsin kieleen voi nykyoloissa siis siirtyä muualle tai olla muuttamatta seudulle.</p><p>Toisin oli talouden taantumavuosina 2012 2015. Työttömyys oli maassa noussut joulukuussa 2015 jo 14,4 prosenttiin ja Vaasan selvästi parempi työllisyys tarjosi vaihtoehdon muun Suomen suomenkielisille.</p><p>Vaasa asukasmäärä lisääntyi noina vuosina liki 2 000 asukkaalla. Kasvusta suomenkielisten osuus oli noin 600. ruotsinkielisten reilut 400 ja vieraskielisten 900. Kaupungin ruotsinkielinen imago ei siis haitannut suomenkielisten muuttoa muualta maasta kaupunkiin. Muutettiin, koska oli ”pakko”.</p><p>Akkuteollisuuden on arvioitu tuovan yli 5 000 uutta työpaikkaa. Työntekijöiden saaminen on erittäin haastava urakka. Yhtenä keinona on esitetty kielitaitovaatimusten madaltamista niin julkisella puolella kuin yksityisten työnantajien toimesta.</p><p>Keino voi auttaa, sillä muuttajien ydinporukka on alle 35-vuotiaita. He muodostavat muuttajista noin 80 prosenttia (SK 26.8.). Englannin kielen taito on ikäluokalla hyvin hallussa ja se on Vaasan kannalta myönteinen seikka.</p><p><strong>Jari Jurkka</strong></p><p>Vapaa toimittaja</p>
