<p>Vuosi on pitkä aika. Eikä vajaa vuosi ole kovin paljon lyhyempi aika.</p><p>Saksalaislehti Bild am Sonntag oli taannoin kysynyt asekonserni Rheinmetallin hallituksen puheenjohtaja Armin Pappergerilta, kuinka pitkästi veisi aikaa huoltaa yhtiön varastoissa olevat yhteensä 110 Leopard 1 ja Leopard 2 -taistelupanssarivaunua täyteen iskuun, mikäli maan liittohallitus hyväksyisi luovutukset Ukrainalle.</p><p>Vajaan vuoden se veisi, oli Papperger linjannut Bildille. Uutisesta kertoneen Ilta-Sanomien (16.1.) mukaan Papperger oli jatkanut toteamalla, että ajoneuvot eivät saa vain uutta maalipintaa, vaan ne pitää rakentaa uudelleen sotatoimia varten.</p><p>Edelleen hänen mukaansa, vaikka heti huomispäivänä tulisi lupa lähettää Leopardeja Kiovaan, pitää toimituksia odottaa ensi vuoden alkuun saakka.</p><p>Ensi vuoden alkuun saakka?</p><p>Missä muodossa ikinä ulkomaisten lehtien uutisia ja tietoja Vladimir Putinille esitelläänkin, niin tuo kohta taatusti tiedotetaan sanatarkasti ja alleviivaten ja huutomerkkien kera.</p><p>Ja Putin kiittää ja myhäilee.</p><p>"Ei sotaa näin käydä. Eheei. Eheei. Ei tämmösestä sodasta tule niin mitään", tiesi konekiväärikomppanian päällikkö, kapteeni Kaarna Tuntemattomassa sotilaassa.</p>.<p>Kuten tekstissä lukeekin, kyse on tällä haavaa nimenomaan varastoissa olevista taistelupanssarivaunuista.</p><p>Ja kuten olemme uutisista lukeneet ja kuulleet, Saksa on lopultakin päättänyt luovuttaa Ukrainalle taistelupanssarivaunuja, eivätkä ne ole varastotavaraa.</p><p>Siltikin. Venäjä laajensi sotilastoimintaansa Ukrainan alueella täysimittaiseksi hyökkäys- ja tuhoamissodaksi 24. helmikuuta vuonna 2022.</p><p>Kuinka meidän on syytä ymmärtää Saksan – Euroopan keskeisiä valtioita – varautumisen ja valmistautumisen taso, jos näinkin tärkeän kaluston käyttöönotto varastoista vie alkuvuoden 2023 tilanteessa vajaan vuoden?</p><p>Ja mahtaakohan se olla saksalaista sotilasteknologia-alan huumoria, kun puheenjohtaja Papperger toteaa, että työmaana ei olisi pelkästään uuden maalipinnan laittaminen taistelupanssarivaunuihin?</p><p>Ukrainalainen sotamies saattaisi pikaisesti lausahtaa, että eivät he sen taistelupanssarivaunun maalipintaa niinkään ihastelisi, kunhan vain olisi tehokas ja toimiva käyttökone.</p><p>Maallikon arviointina mietin, ettei taistelupanssarivaunun maalipinta nyt ihan yhdentekevä asia ole. Ei toki ole tarkoitus, että sellainen ajoneuvo näkyy maastossa kuin tarjottimella, ja kaiketi maalipinnalla voi tehdä paljonkin mahdollisimman suuren näkymättömyyden saavuttamiseksi.</p>.<p>Äärioikeistolaispoliitikko Rasmus Paludan sitten pääsi mielensä päähän ja sai tuikattua Koraanin tuleen Turkin suurlähetystön edustalla Tukholmassa viikko sitten.</p><p>Tuliko Turkin reaktio jollekin yllätyksenä? Ruotsin Nato-tielle ainakin tuli lisää esteitä.</p><p>Ja taas Putin kiittää ja myhäilee.</p><p>Minä en antaisi Paludanin ja hänen kaltaistensa käsiin edes tulitikkulaatikkoa, sen vaarallisemmista esineistä puhumattakaan.</p><p>Eikä kaiken maailman kollouksilla ole mitään tekemistä länsimaisen sanan- ja ilmaisunvapauden kanssa.</p>
