Viestintärauha

Koronapandemia on muuttanut työntekotapojamme enemmän kuin koskaan osasimme kuvitellakaan. Etä- ja lähityön vuorottelu, työn monipaikkaisuus ja etätyövälineiden mahdollistama aktiivinen vuorovaikutus on tuonut työn yhä lähemmäksi meidän arkeamme. Työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät ja se on luonnollista, kun työn luonne muuttuu.

Toiveestani meidän johtoryhmämme ei viesti iltaisin ja viikonloppuisin (eikä aamuöisin) kuin välttämättömissä tilanteissa.

Toki meistä jokainen ymmärtää, että ajoittain tässä roolissa on tilanteita, joissa on viestittävä. Ja silloin viestitään.

Olennaisemmaksi on kuitenkin nousemassa työnantajan rooli työntekijän kuormituksen rajaajana ja myös suojelijana. Uskon, että tulevaisuudessa Outlook tulee kehittämään yhä enemmän ratkaisuja, jossa viestit voi jättää johonkin palvelimelle ja ne liikkuvat vain työyhteisön sääteleminä aikoina.

Asiantuntijatyöstä on tullut yhä enemmän viestintää. Onko meillä osaamista ja valmiuksia tehdä työtämme viestien? Viestintätaitojen merkitys on Covid-19-pandemian aikana noussut uuteen merkitykseen, kun emme kohtaa aina kasvokkain.

Miksi näin? Miksi aikuisia ihmisiä on tarpeen ohjata yhteisillä pelisäännöillä työelämän viestimiseen liittyen. Viestiminen on nykyään helppoa ja näppärää, jopa liiankin kätevää.

Pohdimmeko viestintämme vaikutuksia toisiin ihmisiin? Minkä reaktion viestini muissa aiheuttaa? Ymmärrämmekö viestin vaikutusta toiseen ihmiseen?

Olennaista onkin oivaltaa se, että minkä reaktion viestini aiheuttaa toisessa henkilössä eikä pohtia omaa tarvetta viestiä.

Viestintä on johtamista ja johtaminen on yhä enemmän viestintää. Kyse on viestintärauhasta ja sen merkityksestä, jolla suojellaan työntekijöitä ja myös johtoa liialliselta kuormitukselta.

Oletko saanut esihenkilöltäsi viikonloppuna, aamulla klo 5.00 tai illalla uutisten aikaan työviestiä? Sähköpostilla, tekstarilla, Whatsappin kautta.

Usein vedotaan siihen, että vastuu on viestin vastaanottajalla. Hän voi valita mitä tekee viestille. Onko kuitenkaan näin? Etenkin, jos viesti tulee ylemmältä johdolta tai omalta esihenkilöltä.

Jo pelkkä viestin näkeminen aiheuttaa aina lukijassa aivo- ja tunnetason reaktion. Mitähän sillä on mielessä? Etenkin, jos viesti tulee esihenkilöltä tai ylimmältä johdolta, käynnistää se aina vastaanottajassa myös eettisen ristiriidan. Huomioinko viestin, vastaanko siihen, mitä minulta nyt odotetaan? Tuleeko minun reagoida?

Tekniikka on onneksi suopea. Tykkään itse tehdä sähköpostitöitä joskus hassuinakin aikoina. Viestin ajastaminen mahdollistaa tämän ja toisaalta se huomioi toiset ihmiset. Pieni teko, suuri vaikutus.

Työkulttuurin muutos lähtee esimerkistä ja ylimmästä johdosta. Mitä teidän viestintärauhaanne kuuluu?

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

Viestintärauha

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin