Yhä ehompi turvallisuusarkkitehtuuri

Tänä keväänä on tehty merkittäviä Suomen turvallisuutta parantavia päätöksiä; historiallisia, yhteenlaskettuna ja erikseen. Nato-jäsenyys, puolustuspanostukset ja tällä viikolla myös rajavartiolain ja valmiuslain muutokset. Suomen turvallisuusarkkitehtuuri on laitettu nopeassa ajassa uuteen uskoon.

Poikkeuksellinen kevät on tuonut kansakunnan yhteen, mikä on näkynyt selvästi myös eduskunnan päätöksenteossa. Pienelle kansakunnalle on uhan kohdatessa aina ollut etu – ja suorastaan välttämättömyys – puhaltaa yhteen hiileen.

Puolustukseen ollaan valmiita satsaamaan lähivuosina yksituumaisesti; siitä antoi osviittaa jo loppuvuonna tehty hävittäjäpäätös ja sittemmin aloitettu F35-hanke Hornetien korvaamiseksi.

Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta äänesti ennätykselliset 188 kansanedustajaa, mikä olisi ollut muutama kuukausi aikaisemmin vielä täysin poissuljettu ajatus.

Tällä viikolla eduskunta hyväksyi rajavartiolain uudistuksen yksimielisesti. Rajavartiolain tiukennuksen tarkoitus on antaa viranomaisille tarvittavat toimivaltuudet sekä selvä viesti, ettei Suomen rajoilla turvapaikanhakijoita voi välineellistää Suomen kansallista turvallisuutta vastaan.

Turvapaikanhaun keskittäminen yhteen tai muutamaan paikkaan on tehokas poikkeusoloissa hyödynnettävä keino, joka mahdollistaa laajamittaisen maahantulon torppaamisen vaikuttamiskeinona.

Eduskunnan laaja tuki on tärkeä sen varmistamiseksi, että muuallakin ymmärretään Suomen olevan tosissaan. Silloin hybridivaikuttamiseen rajoilla ei kannata edes ryhtyä.

Myös valmiuslain uudistus eteni eduskunnan viimeisellä istuntoviikolla selvin numeroin: Lain kiireellisen käsittelyn puolesta äänesti 147 kansanedustajaa, ja vain yksi olisi jättänyt sen lepäämään seuraavalle vaalikaudelle. Poissa oli 51 edustajaa.

Valmiuslain päivityksessä poikkeusolojen määritelmää täydennetään siten, että erilaiset hybridiuhat otetaan nykyistä kattavammin huomioon. Päivityksen myötä vakava hybridivaikuttaminen voi johtaa valmiuslain poikkeusolovaltuuksien käyttöönottoon.

Eduskunta teki valmiuslakia koskevan päätöksensä harvoin käytetyssä kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä, mikä edellyttää vähintään viiden kuudesosan enemmistöä.

Suomi on ollut valmis satsaamaan turvallisuuteensa, eikä meillä ole unohdettu Euroopassa käynnissä olevaa sotaa.

Kun omat kansallisen turvallisuuden keskeiset hankkeet on viety eteenpäin ja Nato-jäsenyys häämöttää, on katseet käännettävä entistä tiukemmin siihen, miten Ukrainaa voidaan auttaa vielä nykyistä paremmin ja miten Euroopan puolustuksesta tehdään yhä syvempi.

Ukraina käy eksistentiaalista puolustussotaa, jossa panoksena ei ole pelkästään Ukrainan valtion tulevaisuus, vaan koko kansakunnan olemassaolo.

Ukraina taistelee vapauden, eurooppalaisen elämäntavan ja ihmisten itsemääräämisoikeuden puolesta. Se on sota, jota meistä kellään ei ole vara hävitä.

Tue, 8/16

Kirjaudu sisään

Tue, 8/16

Yhä ehompi turvallisuusarkkitehtuuri

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin