Korona-ajan suuri voittaja on Hangossa – koko tuotanto viedään käsistä

Helkama Veloxin pyörätehtaalla Hankoniemellä, Suomen eteläkärjessä on paiskittu töitä koko korona-ajan. Pyörät kootaan vaihe vaiheelta käsityönä, tehtaalla on turha haaveilla etätöistä.

Yhtiön kärkituotteisiin kuuluva jopo-polkupyörä valmistetaan kahdessa tunnissa, jos vain kaikki maailmalta tilatut osat ovat tulleet Hankoon. Koko ajan suosiotaan kasvattavan sähköpyörän kokoamiseen menee tuplasti aikaa.

Tehdaskierros Hangossa alkaa hiekkapuhalluksen tarkkailulla. Pyörien runkoihin merikuljetuksen aikana tulleet tahrat poistetaan hiekkapuhaltamalla. Sen jälkeen pyörän runko matkaa maalaamoon, jossa se saa senhetkisen malliston värin. Kierroksen aikana maalaamosta putkahtaa ulos keltaisia ja valkoisia pyörien runkoja.

Polkupyörään tarvitaan 60–100 erilaista osaa, jotka asennetaan paikalleen käsityönä. Juuri iso määrä erikoisosia on alan pahin pullonkaula. Polkupyörien kaikki laatusatulat valmistetaan Italiassa. Japanilaisella Shimanolla on käytännössä polkupyörien vaihteiden monopoli maailmassa. Vanteet tulevat Ranskasta ja sisäkumit Tšekistä.

Kotimaassa sinnittelee vain yksi polkupyörien osien valmistaja. Pietarsaaressa muovialan Herrmans tekee pyörien kädensijoja.

Helkama Veloxin toimitusjohtaja on Salossa asuva Tero Valtonen. Hän oli aikanaan 15 vuotta Nokian matkapuhelinten muun muassa tuotemarkkinoinnin ja ostojen johtotehtävissä. Komponenttien hankintaongelmat maailmalta tulivat tutuksi jo suomalaisen matkapuhelinten valmistuksen kukoistuksen aikana.

Pyörien tuotantolinjan loppupäässä Valtonen kiteyttää alan tilanteen.

– Olemme saaneet hyvän ja pahan samassa paketissa.

Rivistö sähköpyöriä on käytännössä valmiina, satulatkin ovat tulleet Italiasta, mutta pyörän rungon ja satulan välinen metallinen istuinkannatin puuttuu. Kunhan tämä osa saadaan Hankoon, pyöräilyintoa puhkuvat asiakkaat saavat sähköpyöränsä.

Valtonen on monen monta kertaa joutunut toistamaan vastauksen siihen, miksi pyörien osia ei voisi tehdä Suomessa. Kyse on siitä, että alihankkija tekisi Suomen ainoan pyörätehtaan tarvitseman osan muutamassa tunnissa tai parissa päivässä. Se ei kannata. Komponentteja valmistavat yritykset tekevät yhtä osaa usein koko maailman pyörätuotannon tarpeisiin.

Kun polkupyörien kysyntään tuli koronapiikki, niin samaan aikaa maailmanlaajuiset logistiikkaketjut menivät sekaisin. Kontit jäivät satamiin, kun korona pysäytti äkisti talouden. Kun kauppa alkoi rullata, kontit olivat väärissä satamissa, ehkä jopa väärällä puolella maapalloa.

Koronatartunnat vähenevät Suomessa ja rokotukset etenevät. Helkama Veloxilla on Valtosen mukaan edessä vielä kulunutta puoltatoista vuotta vaikeammat ajat tavaratoimitusten osalta.

Yritys oli varautunut kasvupyrähdykseen jo ennen koronaa ja on tehnyt tilauksia ajoissa. Valtonen arvioi, että komponenttipula pahenee edelleen ja normaaleihin toimitusaikoihin voidaan palata ehkä vuonna 2023. Pyörän komponenttien normaali toimitusaika on 2–6 kuukautta. Nyt se on puolestatoista kahteen vuotta.

Helkaman pyörätuotannosta yli 95 prosenttia menee kotimaahan. Vientiä on hieman Ruotsiin ja Tanskaan. Yritys voisi laajentaa vientiä, jos tuotannon kasvattaminen Hangossa onnistuisi.

Helkama valmisti ensimmäiset sähköpyörät vuonna 2003. Sähköpyöristä puhuttiin aluksi vanhojen ja huonokuntoisten ihmisten pyörinä. Sähköpyöriä käyttivät ne, jotka eivät oikeaa pyörää enää jaksaneet polkea. Asenteissa sähköpyöriin on tapahtunut täyskäännös.

– Kun kerran otat käyttöön, niin paluuta ei enää ole, Valtonen tiivistää.

Sähköpyörien suosio kasvaa etenkin kaupungeissa. Niillä korvataan usein joukkoliikenteen käyttöä tai perheen kakkosauto. Sähköpyörällä hurauttaa helposti 15–20 kilometrin työmatkan. Nuorison trendipyöräksi on noussut sähkömaastopyörä.

Myös valtio on omilla toimillaan kiihdyttänyt sähköpyörien myyntiä. Hallitus päätti viime vuonna romutuspalkkiosta. Vanhan auton romuttamalla voi saada tuhannen euron ostosetelin sähköpyörään. Työsuhdepolkupyöristä hallitus teki verovapaan edun.

– Kumpaakaan ei olisi tarvittu. Ne vain pahensivat tilannetta, kun kysyntä oli muutenkin voimakasta.

Helkama päätti vuonna 2019, että kaikki yhtiön sähköpyörät valmistetaan kotimaassa Hangossa.

Jo aiemmin, vuonna 2010 yhtiö kohautti markkinoita ilmoittamalla, että jopojen valmistus siirtyy Kaukoidästä Hankoon. Samaan aikaan moni yritys siirsi tuotantoaan Suomesta halvemman työvoiman maihin.

Valtonen sanoo, että kotimainen valmistus on osoittautunut yhtiön selväksi kilpailuvaltiksi. Esimerkiksi aiemmin kotimainen Tunturi ei ole valmistanut pyöriä Suomessa yli kymmeneen vuoteen.

– Emme kilpaile markkinoiden halvimpien pyörien kanssa. Kuluttaja arvostaa suomalaisuutta, se on tehnyt brändille hyvää.

Valtonen pitää mahdollisena, että Helkama Velox jonakin päivänä keskittyy pelkkien sähköpyörien valmistukseen. Yhtiön ei kannata kilpailla ulkomailta tuotujen edullisten marketpyörien kanssa. Sähköpyörien hinnat vaihtelevat tuhannesta eurosta yli 10 000 euroon.

Sähköpyörät tuovat jo yli puolet Helkama Veloxin liikevaihdosta. Liikevaihto nousi viime vuonna noin 50 prosenttia vajaaseen 25 miljoonaan euroon.

Sähköpyörissä on edelleen paljon kehitettävää. Pyöriin voidaan lisätä esimerkiksi älyteknologiaa.

Sähköpyörissä voi piillä myös kotimaisen alihankinnan mahdollisuus. Suomeen on muodostunut akkuklusteri sähköautojen akkujen tuotantoa varten. Sama klusteri voisi tuottaa myös polkupyörien akkuja maailmanlaajuiseen kysyntään. Nyt pyörien akut tehdään Japanissa.

Helkama on laajentanut 1950-luvulla perustettua tehdasta Hangossa kolme kertaa. Myös nyt yritys suunnittelee investointia, jonka toteuttaminen on siirtynyt korona-ajan, puolitoista vuotta eteenpäin.

– Investointia on käsitelty lukuisissa videopalavereissa, mutta uutta valmistusprosessin osaa on hankala ostaa tai myydä videon välityksellä.

Investointi Helkama Veloxin tehtaan tuotantoon Hankoon lähtee liikkeelle, kun matkustaminen Suomeen on taas mahdollista.

Kommentoi