Ammattilaiset kokevat lapsiin kohdistuvaan henkiseen väkivaltaan puuttumisen vaikeaksi

Kyselyyn vastanneista lähes puolet eli 48 prosenttia kertoi kohdanneensa lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa usein tai erittäin usein. LEHTIKUVA / Patricia Gabriel-Robez
Kyselyyn vastanneista lähes puolet eli 48 prosenttia kertoi kohdanneensa lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa usein tai erittäin usein. LEHTIKUVA / Patricia Gabriel-Robez
  • STT
Jaa artikkeli

Lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset kokevat vaikeaksi puuttua lapsiin kohdistuvaan henkiseen väkivaltaan, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Kyselyyn vastanneista lähes puolet eli 48 prosenttia kertoi kohdanneensa lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa usein tai erittäin usein.

Useimmin ilmiöön törmäsivät lastensuojelun ammattilaiset, joista noin puolet kertoi myös tunnistavansa henkistä väkivaltaa hyvin.

Opetuksen ja kasvatuksen ammattilaiset ilmaisivat kohdanneensa lapsiin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa huomattavasti harvemmin: vain noin viidesosa vastasi tunnistavansa sitä hyvin.

Tutkimuksen toteuttivat THL:n Barnahus-hanke, Lastensuojelun Keskusliitto, Ensi- ja turvakotien liitto ja Tampereen yliopiston hoitotiede.

Kyselytutkimukseen vastasi yli 500 ammattilaista.

Henkisen väkivallan määrittely on hankalaa

Vastaajien mukaan henkisen väkivallan määrittely on epäselvää.

–  Ammattilaisia mietitytti, missä menee raja ikään kuin napakan kasvattamisen ja väkivallan välillä ja toisaalta missä menee raja yksittäisten epäonnistuneiden vuorovaikutustilanteiden ja väkivallan välillä. Ammattilaiset toivoivat lisää tietoa siitä, miten sanoittaa henkistä väkivaltaa sekä erilaisia työkaluja ja materiaaleja puheeksi ottamisen ja puuttumisen tueksi, sanoo erikoissuunnittelija Miia Ståhlberg THL:stä tiedotteessa.

Kyselyn avoimissa vastauksissa opetuksen ja kasvatuksen ammattilaiset korostivat kaipaavansa ilmiön tunnistamiseksi tietoa siitä, millaista oireilua henkinen väkivalta voi lapselle aiheuttaa.

Voi johtua esimerkiksi vanhempien väsymyksestä

Tiedotteen mukaan lapseen kohdistuva henkinen väkivalta ei ole aina tiedostettua tai tahallista. Henkisen väkivallan käyttö voi johtua esimerkiksi vanhempien väsymyksestä tai myönteisten kasvatuskeinojen puutteesta, tiedotteessa sanotaan.

–  Henkinen väkivalta ei jätä lapseen fyysisiä merkkejä, jotka voitaisiin selkeästi havaita. Tämän näkymättömyyden vuoksi (henkisen väkivallan) tunnistaminen on usein vaikeaa, erityisasiantuntija Annukka Paasivirta Lastensuojelun Keskusliitosta sanoo tiedotteessa.

Henkistä väkivaltaa ovat tilanteet, joissa huolta pitävä aikuinen laiminlyö lapsen tunne-elämän, hoivan ja huolenpidon tarpeet, tiedotteessa selitetään. Käytännössä henkinen väkivalta ilmenee muun muassa huutamisena, alistamisena, pelotteluna, yksin jättämisenä, vähättelynä, nöyryyttämisenä tai eristämisenä ystävistä.

Henkistä väkivaltaa voi olla myös lapsen altistaminen järkyttäville tapahtumille kuten väkivallan näkemiselle.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje