Arkkipiispa Tapio Luoma: "Meidän on taas aika muistuttaa, miksi ja miten luterilaisessa katsannossa Raamattua luetaan"

Arkkipiispa Tapio Luoma katselee kadun ihmisvilinää kauniin turkulaisen Arkkipiispantalon suurista ja valoisista ikkunoista.

. Yhteiskunnallista keskustelua seuratessaan – ja siihen usein osallistuessaan – Luoma on pannut merkille, että ajassamme liikkuu monenlaisia käsityksiä ja yllättävänkin vilkasta keskustelua Raamatusta.

. Raamattu, Luoma lohkaisee, on kirkon kirja. Se on huikea 66 kirjasta koostuva tekstikokonaisuus, joka välittää turvallisuutta, uskoa ja toivoa valtavalle määrälle ihmisiä kaikkialla.

. Samaan aikaan kotimainen yhteiskunnallinen kiistely Raamattuun viitaten kielii, ettei kristittyjen pyhä kirja ole lakannut vaikuttamasta meihin. Aina vaikutusta ei tosin tiedosteta.

. Joidenkin, arvoliberaalien, mielestä kirkon edustaman Raamattu-tulkinnan pitäisi joustaa ajassamme huomattavasti nykyistä enemmän. Toisille tärkeintä tuntuu olevan palauttaa kirkolle ja Raamatulle takavuosien institutionaalinen asema. Fundamentalistit haluaisivat lukea Raamattua oman perinteensä mukaan, kirjaimellisesti, mutta silloin törmäytetään helposti lähimmäisenrakkaus ja identiteettipoliittinen toiminta.

. Työhuoneestaan pitkien kirjahyllyjen keskeltä Luoma kaivaa esiin piispojen yhteisen Raamattu-kannanoton vuodelta 1972, viisi arkkipiispaa sitten. Turun ja Suomen arkkipiispana oli silloin Martti Simojoki .

. Piispat päättivät sorvata yhteisen lausuman . Nyt piispat pitävät uudelleen tarpeellisena ilmaista näkemyksensä Raamatusta ja miten sitä pitäisi lukea. Edelleen tärkeintä on lukea Raamattua ja ymmärtää sen keskeinen sanoma, mutta sitten jatkoksi tuleekin monenlaisia pohdinnan paikkoja. Luenko vaikkapa jokaisen sanan ja kirjaimen yhtä painavana?

. Edelliskerrasta on ehtinyt kulua puoli vuosisataa. Elokuun piispainkokouksessa nykyiset piispat sorvasivat valmiiksi oman tekstinsä, joka julkistetaan lokakuun lopulla. Luoma vähän naurahtaa, että tässä ei ole kyse mistään radikaalista mielenilmauksesta.

. Taustalla voi kuitenkin nähdä yhtymäkohtia ajankohtaisiin uskonkiistoihin ja oppiriitoihin.

. Piispat haluavat esimerkiksi korostaa Raamatun ohella tieteen tärkeyttä. Luterilaisessa kirkossa on aina arvostettu opiskelua, tutkimista ja järjen käyttöä.

. Piispat asettuvat myös sen näkemyksen taakse, ettei kaikki Raamatussa ole samanarvoista tai yhtä merkittävää. On otettava huomioon tekstien kirjallinen luonne ja tilanne, johon ne on yli tuhannen vuoden kuluessa kirjoitettu.

. Piispat painottavat tarvetta tulkita Raamattua vastuullisesti: osana nykyistä aikaa ja elämää, edistäen rakkautta vihanpidon sijasta.

. Luoman mukaan puheenvuoro ei ole kuitenkaan reaktio mihinkään tiettyihin uutisiin.

. – Nyt aika oli jollain tavalla kypsä. Piispojen keskustelussa todettiin, että ehkä on hyvä palauttaa mieleen, mikä on luterilaisen kirkon näkemys Raamatusta, sen merkityksestä, ja tavasta, jolla sitä pitäisi lukea, Luoma sanoo.

. Arkkipiispa toteaa vaatimattomasti, että piispan virkaan vähän kuuluukin opettaminen, myöskin Raamatusta.

. – Silloin vuonna 1972 oli kovasti pinnalla historiallis-kriittinen Raamatun tutkimus, ja sen arveltiin ehkä rapauttavan Raamatun arvovaltaa. Yhteiskunnassa liikkui kysymyksiä, onko Raamattu ylipäätään luotettava ja mikä siinä on totta tai faktaa, Luoma kuvaa.

. – Tutkimus ei silloinkaan ollut piispoille mikään ongelma, mutta he katsoivat aiheelliseksi siinä tilanteessa muistuttaa, ettei historiallis-kriittinen tutkimus vie pois Raamatun arvoa kristittyjen pyhänä kirjana.

. Identiteettipolitiikka korvannut politiikan jakolinjana . Enää ei pahemmin kysellä, onko Raamattu luotettava. Meidän aikanamme epäilykset kohdistuvat siihen, onko Raamattu merkityksellinen pirstaloituneessa ja useiden erilaisten totuuksien sävyttämässä elämässä.

. – Ennen kaikkea puhutaan siitä, onko Raamattu relevantti, Luoma sanoo.

. – Moniarvoistuminen, pluralismi, on johtanut siihen, että myöskin hengellisissä asioissa uskonnollisen elämän alueella on hyvin monenlaista kirjoa. Pyhiä tekstejä riittää. Moniuskontoisuus on arkipäivää aivan toisella tavalla kuin 50 vuotta sitten.

. – Sekä vuoden 1972 että vuoden 2021 kannanotto haluaa alleviivata sitä, että Raamattu on kirkon peruskirja ja sellaisena pysyy. Tärkeää on, että sitä luetaan, sitä tutkitaan, mutta samaan aikaan myöskin teroitetaan sitä, että vastuullinen tulkinta kuuluu aina Raamatun lukemiseen.

. Luoma oli 1970-luvulla vielä "aika pieni poika", mutta hän muistaa Neuvostoliiton vaikutuksen poliittiseen kenttään sekä jyrkän polarisaation oikeiston ja vasemmiston välillä.

. – Kyllä sen tunsi monella tapaa. Se kertoo siitä, että kukin aika elää sille annettujen ehtojen alaisena.

. – Nytkin on polarisaatiota, mutta se ei ole ollenkaan niin selkeää kuin 50 vuotta sitten. Silloin oli identiteettipolitiikka tuntematon käsite, ja jakolinja kulki poliittisten ideologioiden välillä. Niiden tilalle on nyt tullut identiteettipoliittisia ryhmiä, joilla on iso vaikutusvalta kansalaisyhteiskunnan kautta myöskin poliittiseen päätöksentekoon. Se antaa vahvan klangin henkiseen ilmastoon, jonka keskellä kirkkokin tänä päivänä toimii.

. "Jokainen sana ja kirjain ei ole Raamatussa yhtä tärkeä" . Luoma muistuttaa painokkaasti, että Raamattu on kirja, johon luterilaisen kirkon toiminta ja maailmankatsomus perustuvat.

. Samalla Raamattu on Luoman mukaan sittenkin ihmisten kirjoittama, vajavaisista inhimillisen kielen kuvailuista ja sanoista koostuva kirjojen kokoelma. Raamatun yksittäiset tekstit ovat syntyneet muinaisen Israelin, varhaisen juutalaisuuden sekä aikalaisten, ensimmäisten kristittyjen piirissä.

. Sen sijaan Sana isolla s-kirjaimella on kirkon ajattelussa Kristus itsessään.

. Luoman mukaan uskonpuhdistaja Martti Luther oli hänkin hyvin kriittinen joitakin Raamatun kohtia kohtaan. Luther halusi vaihtaa Raamatun kirjojen keskinäistä järjestystä toimittamaansa saksankieliseen laitokseen, eikä hän "ihan sulattanut Jaakobin kirjettä".

. Raamatussakaan jokainen sana ja jokainen kirjain ei ole yhtä merkitsevä. Piispojen puheenvuoro Luoman mielestä vain paaluttaa yleistä ymmärrystä, että henki on kirjainta tärkeämpi.

. – Raamattuhan sanoo sen itse: kirjain kuolettaa, mutta henki tekee eläväksi. Taitavat olla apostoli Paavalin sanoja. Eikä se tarkoita, että kirjainta halveksitaan. Inhimillinen kieli on tarpeen, mutta ihmisen kyky ymmärtää ja kielen ilmaisukyky on rajallinen. Silloin se, mistä Raamattu kertoo, on aina jotain paljon suurempaa kuin se, mikä mahtuu noiden Raamatun kansien väliin.

. Kirkon ja hallituksen erillisyys toiminut hyvin . Historiasta kiinnostunut arkkipiispa pohtii pitkään ja eritellysti sitä, millainen on Raamatun ja politiikan suhde. Hänestä näitä kahta on mahdotonta ja tarpeetontakin erottaa toisistaan kliinisen tiukasti.

. – Voi havaita, että Raamatulla on merkillinen voima ulottaa vaikutuksensa ylipäätään yhteiskunnalliseen elämään. Niin se on ollut tietysti aina. Riippuen poliitikoista se saa aina vähän erilaisen sävyn eri ihmisten suussa. Vaikkapa presidentti Mauno Koivisto toisinaan saattoi siteerata Raamattua, hän sanoo.

. – Raamatussa keskeistä on se, mitä puhutaan ihmisten välisistä suhteista, oikeudenmukaisuudesta, rauhasta, rakkaudesta. Oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan kuuluvat aivan olennaisesti tällaiset asiat, joita voisi nimittää kristillisiksi arvoiksi. Siinä mielessä jopa sellainen yhteiskunnallinen ajatussuunta, joka välttämättä ei muuten kristillisestä uskosta tai hengellisyydestä suuremmin perusta, voi kuitenkin toteuttaa samoja asioita, joita Raamattu pitää esillä.

. Uskonnon arvomaailma saa ja sen pitääkin näkyä politiikassa. "Maallisen regimentin" ei kuitenkaan pitäisi kaapata Raamattua "hengelliseltä regimentiltä" omiin tarkoituksiinsa.

. Yhdysvalloissa Donald Trumpin halu presidenttinä heilutella Raamattua kirkon edustalla oli Luomalle lähinnä irvokasta. Unkarissa nähdään, miten nationalistihallitus käyttää kristinuskoa valtansa vahvistamiseen ja sysää samalla kirkon avoimempaa tulkintaa syrjään.

. Luoma muistuttaa, että maalliset hallitsijat käyttävät esimerkiksi joskus voimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Onko kirkon asia turvautua pakkokeinoihin?

. – Kirkollisen ja yhteiskunnallisen erottaminen on luterilaisessa maailmassa toiminut hyvin.

. – Kun puhutaan kristillisistä arvoista tai raamatullisuudesta, silloin pitäisi kyllä myöskin pystyä sanomaan, mitä niillä tarkoitetaan. Niillä voi tarkoittaa niin monia erilaisia asioita.

. Meillä yksi kuumimmista kirkkokiistoista liittyy kristillisdemokraattien kansanedustajan Päivi Räsäsen puheisiin ja kirjoituksiin homoseksuaaleista. Niiden vuoksi hän joutuu tuomioistuimen eteen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta epäiltynä.

. Luoma sanoo edeltäjien elämäkerroistakin huomanneensa, että vastaavassa jännitteessä, joskin eri asioiden takia, kirkossa on eletty aina. Silti on kyetty joustamaan ja elämään saman katon alla esimerkiksi perinteisten herätysliikkeiden kanssa.

. Luoma muistuttaa kirkolliskokouksen perustevaliokunnan jo vuonna 2010 antamasta mietinnöstä, että homoseksuaalien leimaaminen ja eristäminen on vastoin lähimmäisenrakkauden vaatimusta. Kun vaikkapa Räsänen vetoaa Paavalin sanoihin homoseksuaalisuudesta syntinä ja arvostelee kirkkoa Raamatun hylkäämisestä tässä, piispoilla voi olla vaikeuksia sovittaa ääripäitä yhteen.

. – Silloin tullaan isoon kysymykseen, miten Raamattua pitäisi lukea. Se on vanha keskustelu. Puhutaan fundamentalistisesta Raamatun tulkinnasta, jossa lähdetään siitä, että Raamattu on sanasta sanaan Jumalan sanelemaa.

. – Nyt täytyy muistaa, että kristillisen uskomme mukaan Jumalan sana varsinaisesti on Kristus, ja tämä kirjoitettu sana on todistusta Kristuksesta. Siksi olen sanonutkin, että Jeesus on Herra, ei Raamattu. Raamatun tehtävänä on pitää esillä tätä Herraa.

. Kirkkohistoriaa luontevasti popularisoiva Luoma muistuttaa, että fundamentalistinen Raamatun tulkinta – jonka monia piirteitä Räsänen kiistatta edustaa – on peräisin valistuksen ajoilta. Silloin tiukka rationaalisuus alkoi ohjata sitä, miten Raamattua luetaan.

. – Raamatulta alettiin edellyttää sellaista sisäistä johdonmukaisuutta, että näiden eri aikoina kirjoitettujen palasten, tekstien, pitää sopia yhteen, eikä Raamatussa tunnusteta ristiriitaisuuksia. Se oli täysin kirjaimellisen Raamatun lukutavan perusta, ja kyllähän se vaikuttaa meillä edelleen. Jos Raamatun mukaan Jumala loi maailman kuudessa päivässä, niin sitten se tapahtui juuri sillä tavalla. Että evoluutioteoria on väärin tai että kosmologian käsitys universumista ei pidä paikkaansa.

. – Sitten joudutaan tämmöisiin johtopäätöksiin. Ihan selvästi tästä halutaan sanoutua irti. Se tehtiin vuonna 1972 ja se tehdään nyt jälleen kerran.

. Luoma sanoo oman näkemyksensä olevan, että Raamatulla itsessään ei ole niinkään arvovaltaa, vaan Raamatun arvovalta on Jumalan arvovaltaa.

. – Eihän Paavalin sanoja miksikään muuteta. Ne kuvastavat Paavalin ajattelua ja varmasti hyvin yleistä ajattelua omana aikanaan.

. – Eduskunnan päätös niin sanotun tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulostakaan ei ole yksistään riittänyt muuttamaan ihmisten monenlaisia näkemyksiä. Olennaista on tässä sitten ehkä se, missä sävyssä vaikkapa homoseksuaalisuudesta puhutaan ja missä sävyssä Raamatun tiettyjä kohtia siteerataan.

. Rivien välistä voisi lukea, ettei arkkipiispa pidä kovin hyvänä yhteiskunnan tai yksittäisten poliittisten puolueiden perustamista uskonnon varaan.

. Kristittyjen mietittävä kuvaa, joka omasta uskonnosta välittyy . Pohjanmaalla pitkään maalaispappina ja kirkkoherrana vaikuttanut arkkipiispa sijoittuu itse teologialtaan jonnekin sinne, mihin kirkonkin aina pitää: keskelle. Ainakin hän kannattaa lempeää ja inhimillistä Raamatun tulkintaa. Yksi hänen kirjoistaan on nimeltään Rakkautta ja iloa sinulle . Siihen taitaa kätkeytyä jotakin olennaista ensi kesänä 60 vuotta täyttävästä piispasta.

. Luoma tunnustaa pohtineensa paljon sitä, millaisen kuvan kristityt antavat itsestään tulkitessaan Raamattua.

. – Paavalikin toimi omassa kontekstissaan, ja nyt on meidän tehtävämme Raamatun sanan valossa toimia omassa kontekstissamme. Jos meistä tulee kuva kylminä, kovina, tuomitsevina, pois sulkevina ja jotenkin vaan omaa hurskauttamme ja nuhteettomuuttamme varjelevina, se ei ole ollenkaan hyväksi.

. Edelleen yli 3,7 miljoonan jäsenen kansankirkon päänä Luoma muistuttaa varoiksi, ettei hän väitä kenenkään näin toimivan.

. – Mutta jos sellainen mielikuva syntyy, silloin kyllä sen suuren lähetystyön tekijän ja evankelistankin, apostoli Paavalin, työn perusidea vaarantuu.

. Matti Posio // Jane Iltanen, kuvat

Fri, 8/19

Kirjaudu sisään

Fri, 8/19

Arkkipiispa Tapio Luoma: "Meidän on taas aika muistuttaa, miksi ja miten luterilaisessa katsannossa Raamattua luetaan"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin