B-52-pommikoneen lento Suomenlahdella oli tutkijan mukaan osoitus Nato-liittouman sitoutumisesta alueen turvallisuuteen

Henri Vanhasen osaamisalaa ovat muun muassa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä transatlanttiset suhteet. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Henri Vanhasen osaamisalaa ovat muun muassa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä transatlanttiset suhteet. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Yhdysvaltojen ilmavoimien B-52-pommikoneen lauantai-iltainen lento Suomenlahdella oli Nato-liittouman osoitus siitä, että alueella ollaan läsnä ja sen turvallisuuteen ollaan sitoutuneita, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen.

Vanhasen osaamisalaa ovat muun muassa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä transatlanttiset suhteet.

– Lennolla osoitettiin Venäjän suuntaan, että täällä ollaan valppaana ja hereillä.

Pommikone lensi Puolasta Itämerelle ja sieltä Suomenlahdelle kohti Venäjää. Ennen Venäjälle kuuluvaa Suursaarta se kääntyi etelään kohti Baltian maita.

Vanhasen mukaan on mahdollista, että Venäjä vastaa B-52:n lentoon Suomenlahdella esimerkiksi jonkinlaisella omalla lennollaan tai ilmatilaloukkauksella.

– Siitä huolimatta en vielä pitäisi tätä B-52:n lentoa tai Venäjän mahdollisia reaktioita hirveän dramaattisina.

Vanhanen arvioi, että tämäntyyppinen voiman näyttäminen tulee lähivuosina korostumaan kiristyneen turvallisuustilanteen vuoksi.

"Nähty provokatiivisina Venäjän suuntaan"

Ruotsi salli Vanhasen mukaan jo vuosia sitten B-52-pommikoneiden lentämisen ilmatilassaan. Suomen ilmatilassa kyseisiä koneita ei kuitenkaan ole koskaan lentänyt.

Vanhasen mukaan myös Suomelle on aiemmin hyvin todennäköisesti tarjottu mahdollisuutta, että B-52-pommikoneet olisivat lentäneet tai osallistuneet sotilaalliseen harjoitukseen Suomen ilmatilassa.

– Suomen valtiojohto on suhtautunut näihin aiemmin varautuneesti siksi, ettei pommikoneiden läsnäololle ole nähty erityistä tarvetta. Sen lisäksi niiden on todennäköisesti nähty olevan provokatiivisia Venäjän suuntaan.

B-52-pommikoneet osallistuivat vuonna 2017 Suomen johtamaan ja yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa isännöimään Arctic Challenge -ilmasotaharjoitukseen. Tuolloin julkisuudessa vihjattiin Suomen torjuneen pommikoneiden tulon Suomen ilmatilaan, mutta harjoituksen johtaja kertoi STT:lle, ettei sitä ollut koskaan edes suunniteltu.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, Vanhanen muistuttaa. Enää Suomi ei ole vain Nato-kumppani, vaan tuleva Nato-jäsen, ja lisäksi Euroopassa käydään sotaa.

– Se väistämättä muuttaa myös Suomen näkökulmasta arviota siitä, minkä tyyppistä voiman ja tuen näyttöä me toivomme ja minkälaista toimintaa olemme valmiita sallimaan Suomen alueilla ja sen läheisyydessä, Vanhanen sanoo.

Kaksi konetta tehtävissä Euroopassa

Naton ilmavoimien esikunta Aircom kertoi helmikuun lopussa kahden B-52-koneen aloittaneen suunnitellut rutiinitehtävät Euroopassa.

Euroopassa oleskelun on tarkoitus rakentaa Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten liittolaisten välistä suhdetta. B-52-koneet suorittavat tehtävänsä Espanjan eteläosassa sijaitsevasta Moronin lentotukikohdasta.

Yhdysvaltain ilmavoimien B-52 Stratofortress on pitkän matkan pommikone, joka voi kantaa esimerkiksi ydinaseita. Kesällä 2019 Yhdysvaltain ilmavoimilla oli niitä aktiivisessa käytössä 58.

Kone on pituudeltaan lähes 50-metrinen, ja sen siipiväli on yli 56 metriä.

----

Korjattu aiempaa lyhyttä versiota klo https://13.17: kyseinen kone ei ole koskaan lentänyt Suomen ilmatilassa, virheellisessä versiossa oli "koskaan aiemmin". Täydennetty pidemmäksi klo https://13.51.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje