Ben Zyskowicz ja Erkki Tuomioja ovat edustaneet kansaa yli 40 vuotta – Konkaripoliitikot ennakoivat vaikeita päätöksiä, mutta eduskuntatyön pysymistä ennallaan

Politiikassa on kääntymässä uusi sivu, kun pitkäaikaisimmat kansanedustajat alkavat olla poliittisen uransa päässä. Sdp:n pitkäaikaisin kansanedustaja Erkki Tuomioja jättää paikkansa 42 vuoden jälkeen. Suomen elossa olevista poliitikoista pisimmän, 44 vuoden kansanedustajauran tehneelle Ben Zyskowiczille tämänkertainen ehdokkuus on viimeinen.

Kirsi Lätti

. Ben Zyskowiczin , 68, näkökulmasta ensi vaalikauden keskeisin asiakysymys tulee olemaan julkisen talouden tasapainottaminen. Edessä on vaikeita ratkaisuja.

– Ensi vaalikaudelle valittavat kansanedustajat kohtaavat valtion talouden erittäin vaikean tilanteen, Zyskowicz sanoo.

Koska nykyinen korkotaso ja sitä myötä myös Suomen valtionvelan korkokulut uhkaavat nousta, täytyy velkaantumisvauhtia hänen mukaansa hidastaa.

Kokoomuksen konkariedustajan mielestä se, kuinka vaikeaa yksittäisen kansanedustajan työ tulee ensi vaalikaudella olemaan, riippuu siitä, onko tämän puolue hallituksessa. Hallituspuolueen kansanedustaja joutuu sekä eduskunnassa että vaalikentällä puolustusasemiin, mutta oppositiopuolueen kansanedustajan työstä tulee helpompaa ja kiitellympää.

– Oppositiosta käsin on helppo ampua alas hallituksen säästö- ja veronkiristyspäätöksiä ja sanoa, että väärin sammutettu, jälleen kerran ehdolle asettunut Zyskowicz sanoo.

Hänen ja näistä vaaleista pois jääneen sdp:n Erkki Tuomiojan , 76, välillä on vahvoja näkemyseroja, mutta kokeneilla poliitikoilla on myös paljon yhteistä ajattelua uusia kansanedustajia odottavista haasteista.

Tuomiojan mukaan eduskuntatyö tuskin tulee ensi vaalikauden aikana juuri muuttumaan. Työn pysyminen pitkälti samankaltaisena johtuu omalta osaltaan siitä, että eduskunnassa on pitkät perinteet, joita pidetään myös arvossa.

. Kampanjointi ja eduskuntatyö ovat toista kuin ennen Kansanedustajan työhön on Zyskowiczin mukaan vuosien varrella vaikuttanut keskeisesti muun muassa perustuslain muuttaminen. Kun hän aloitti kansanedustajana 1979, presidentin rooli suomalaisessa politiikassa ja hallituksen muodostamisessa oli vielä keskeinen.

Sittemmin perustuslakia muutettiin niin, että sisäpoliittisissa kysymyksissä eduskunnan ja puolueiden roolista tuli presidenttiä tärkeämpi.

. Yksi keskeisimmistä Tuomiojan pitkän uran aikana tapahtuneista työnkuvan muutoksista on ollut kansainvälistyminen. Se ei ole koskettanut pelkästään ulkoasiainvaliokunnan jäseniä, vaan jokaista kansanedustajaa. Työssä on velvollisuus pitää yllä kansainvälisiä yhteyksiä, ja tarpeen tullen myös matkustaa.

Konkarit mainitsevat yhdeksi suureksi muutokseksi sosiaalisen median ja internetin tulemisen osaksi politiikan arkipäivää ja vaalikampanjointia. Tuomiojaa ja Zyskowiczia yhdistää se, ettei kumpikaan koe sosiaalista mediaa omakseen.

Muutos näkyy etenkin nuoremmissa kansanedustajissa, joiden kampanjointi painottuu usein enemmän verkkoon ja sosiaalisen median läsnäoloon kuin printtimediaan ja kaduilla tehtävään vaalityöhön. Some tarjoaa poliitikoille uudenlaisen mahdollisuuden tavoittaa äänestäjiään ja muuta suurta yleisöä.

. Some vähensi kasvokkaista vuorovaikutusta Kommunikointi on helpottunut myös toiseen suuntaan.

– Äänestäjien mahdollisuudet pitää yhteyttä kansanedustajiin ovat huomattavasti parantuneet. On helpompi laittaa kansanedustajalle viesti kuin lähestyä kirjeellä, Zyskowicz sanoo.

– Sosiaalinen media ei ole kyllä kauhean vuorovaikutuksellinen. Kasvokkainen vuorovaikutus on suhteessa vähentynyt, Tuomioja harmittelee.

Vielä reilu 50 vuotta sitten puolueorganisaatiot ja puolueosastot osallistuivat paljon nykyistä enemmän ehdokkaiden vaalityöhön. Tuomioja saattoi osallistua puolueosastojen keskustelutilaisuuksiin liki kaksi kertaa viikossa. Nykyään tilaisuuksia järjestetään Helsingissä enintään kerran kahdessa kuukaudessa.

Mahdollisuuksia äänestäjien kanssa käytävään syvälliseen keskusteluun onkin nyt vähemmän. Niitä avautuu lähinnä sekä Tuomiojan että Zyskowiczin suosimassa, turuilla ja toreilla tehtävässä vaalityössä.

Tuomiojalle on toisaalta helpotus, ettei hänen tarvitse enää tehdä "vähän epätoivoiseltakin joskus tuntuvaa" vaalityötä.

– En ollenkaan väheksy vaaleja, päinvastoin, vaalithan ovat demokratian ydintä, mutta se on helpotus, että ei tarvitse tehdä omakohtaista työtä näissä vaaleissa, Tuomioja tunnustaa.

Zyskowicz haluaa uskoa, että perinteet eivät ole muuttuneet ainakaan sen suhteen, mitä piirteitä ihmiset arvostavat kansanedustajissa. Näitä ovat olleet esimerkiksi luotettavuus, rehellisyys, asiantuntemus ja ajattelun itsenäisyys.

. Politiikan konkareilla on tärppejä jääville ja lähteville Zyskowiczin mukaan kaikkien eduskuntaan ensi vaalikaudeksi valittavien pitää varautua siihen, että käsittelyssä tulee olemaan hankalia asioita. Niitä on tosin ollut myös kuluvalla vaalikaudella esimerkiksi koronakriisistä johtuen.

. Uusille ja uusvanhoille, eli paluuta yrittäville entisille kansanedustajille, Zyskowicz korostaa yhteistyön merkitystä. Jos asioihin haluaa vaikuttaa, pitää olla valmiutta ja pitkäjänteisyyttä tehdä yhteistyötä muiden kansanedustajien kanssa.

Avainasemassa ovat oman eduskuntaryhmän kollegat, mutta tärkeä yhteistyökenttä on myös valiokuntatyö. Vaikka hallituspuolueen edustajilla on valiokunnissa etulyöntiasema, oppositiopuolueenkin edustaja kykenee vaikuttamaan riittävällä asioihin paneutumisella, asiaosaamisella ja yhteistyövalmiudella.

Zyskowicz ajattelee, että kansanedustajuus on ollut kaikille, myös eduskunnasta vapaaehtoisesti pois jättäytyville ja sinne uudelleen valitsematta jääville, mielenkiintoinen ja hyödyllinen vaihe elämässä. Hän arvelee, että kansanedustaja-aikana hankitusta kokemuksesta ja päätöksentekojärjestelmän eri tekijöiden henkilökohtaisesta tuntemisesta on paljon hyötyä myös muussa työelämässä.

– Jos joku on jäämässä eläkkeelle, niin uskon heidän iloitsevan siitä, että aikaa jää enemmän oman perheen ja harrastusten parissa käytettäväksi.

. "Ei kannata koko elämää työhuoneessa käyttää" Tuomiojan toive eduskuntaan jääville ja sinne ensimmäistä kertaa tulevalla vaalikaudella valittaville on, että eduskunnassa pysyttäydyttäisiin sivistyneessä kielenkäytössä. Asiallinen kielenkäyttö on eduskunnassa käynyt harvinaisemmaksi ja eduskunnan taso on tässä suhteessa laskenut.

Hän näkee ilmiölle monia syitä, ja niistä isoimmaksi sen, että eduskunnan istunnot siirrettiin 2010-luvulla Sibelius-Akatemiaan istuntosalissa tehtävän peruskorjauksen ajaksi. Hän uskoo, että eduskuntatalon istuntosalin juhlalliset puitteet olivat aiemmin vaikuttaneet puheen sävyyn.

– Eduskuntakeskustelusta on kadonnut tällainen sivistyksellinen, asiallinen osuus. Keskusteluun heijastuu enemmän somessa käyty vihapuhe ja solvaaminen.

Kaikille yhteiseksi neuvoksi Tuomioja antaa, että koko elämää ei kannata pyörittää politiikan ympärillä ja sen varassa. Muitakin henkireikiä kannattaa pitää. Hänelle se on ollut historian tutkimus, jota hän olisi voinut harjoittaa, ellei olisi tullut valituksi uudelleen eduskuntaan.

– Ei siellä eduskunnan työhuoneessa kannata koko elämää käyttää, hän toteaa.

. Monipuolisuus pitää liikkeessä ja hakattu sipuli jää jälkeen Miten Zyskowicz jaksaa jatkaa eduskuntapolitiikassa neljän vuosikymmenen jälkeen?

Hän ehti jo harkita vakavasti, ettei olisi enää pyrkinyt eduskuntaan. Jos hänet valitaan eduskuntaan, kausi jää viimeiseksi, sillä hän on jo nyt eläkeiässä.

– Silloin kyllä katson, että oma vaiheeni politiikassa saa jäädä taakse.

Zyskowiczin mukaan intohimoinen kiinnostus politiikkaan ja vaikuttamiseen tekee eduskuntatyöstä kiehtovaa.

Työn mielekkyyttä on lisännyt tehtävien monipuolisuus. Vaikka puolue ja vaalipiiri ovat pysyneet samoina, Zyskowicz on uransa aikana toiminut niin hallitus- kuin oppositiopuolueen kansanedustajana, valiokunnan puheenjohtajana ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Lisäksi Suomen olosuhteet ja eduskunnassa käsiteltävät asiakysymykset ovat hänen näkökulmastaan muuttuneet parempaan suuntaan. Erityisen tyytyväinen hän on tiistaina käytyyn keskusteluun Suomen Nato-jäsenyydestä ja Venäjän hyökkäyssodan tuomittavuudesta. Keskustelussa käytettyjä puheenvuoroja hän ei olisi voinut kuvitellakaan kuulevansa vielä 20 vuotta sitten.

Entä mikä on pitkän uran eduskunnassa tehneen Tuomiojan perintö Suomen politiikalle? Sen hän jättää muiden arvioitavaksi. Itse hän keskittyy mieluummin konkreettisiin tekoihinsa.

– Hernekeittopäivänä tarjotaan myös hakattua sipulia, olkoon se 1980-luvun aikaansaannokseni, hän nauraa.

. Erkki Tuomioja on viimeisiä suurten ikäluokkien edustajia eduskunnassa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä näkee Erkki Tuomiojan uran poikkeuksellisena. Hän pitää Tuomiojan panoksena tämän tapaa ajaa pasifistista, vasemmistolaista globaalin solidaarisuuden ideologiaa, ja edistää sitä myös ulkoministerin roolissa.

Suomen viime vuosikymmenien ulkopolitiikassa onkin kyljessä Tuomiojan peukalonmerkki.

Eduskunnan jättävä Tuomioja kuuluu viimeisiin suurten ikäluokkien edustajiin. Hänen ikätoverinsa Jukka Gustafsson (sd) on myös ilmoittanut, ettei asetu enää ehdolle.

– Sen jälkeen voi sanoa, että kello on lyönyt ja siirrytään suurten ikäluokkien jälkeiseen aikaan poliittisessa päätöksenteossamme, Jokisipilä kuvailee.

. Nyt eduskuntaan tulevat uudet voimat. Jokisipilän mukaan nuori, niin sanottu diginatiivi-sukupolvi on kasvanut täysin erilaiseen viestintäympäristöön kuin vanhempi polvi. Nuorille sosiaalisen median läsnäolo on perinteistä mediaa tärkeämpää.