Eettinen kuormitus koettelee vanhuspalveluiden työntekijöitä – myös stressitekijöiden kasautuminen nakertaa työkykyä

Työterveyslaitoksen tutkimuksen perusteella eettinen kuormitus on lähes kaksinkertainen vanhuspalveluissa muihin sosiaali- ja terveysaloihin verrattuna. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Työterveyslaitoksen tutkimuksen perusteella eettinen kuormitus on lähes kaksinkertainen vanhuspalveluissa muihin sosiaali- ja terveysaloihin verrattuna. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
  • STT
Jaa artikkeli

Vanhuspalveluiden työntekijät kärsivät muuta sote-henkilöstöä enemmän eettisestä kuormituksesta, joka yhdessä muiden stressitekijöiden kasautumisen kanssa heikentää työkykyä. Kotihoidossa kiirettä voivat lisätä yllättävät tilanteet ja tarpeet, kuten tukkeutunut viemäri tai vaikka lämmitysöljyn tilaaminen.

Hektinen työtahti aiheuttaa työntekijöille eettistä kuormitusta, koska he eivät voi tehdä töitään niin hyvin kuin haluaisivat. Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksen perusteella eettinen kuormitus on lähes kaksinkertainen vanhuspalveluissa muihin sosiaali- ja terveysaloihin verrattuna.

–  Sekä eettiseen kuormitukseen että liiallisen työmäärään aiheuttamaan työkyvyn heikkenemiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, sanoo erikoistutkija Kirsikka Selander TTL:stä.

Kotihoidossa työntekijöiden laaja ja yllättäväkin tehtäväkenttä vaikuttaa väistämättä kokemukseen työn hallinnasta, sanoo asiantuntija Sari Ilonummi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superista.

–  Esimerkkinä odottamattomista työtehtävistä asiakkaan kaatuminen, tukkeutunut viemäri, polttopuiden loppuminen tai lämmitysöljyn tilaaminen eli asiat, joihin ei ole varattu ennalta lainkaan aikaa. Kun tähän lisätään toiminnanohjausjärjestelmä, eli joku muu suunnittelee työpäiväsi järjestyksen ja asiakasmäärän kuin sinä itse, sillä on vaikutusta kuormittumiseen.

Ilonummen tekemä selvitys lähihoitajien tehtävistä kotihoidossa tuo konkreettisesti esille, miten moneen työntekijöiden pitää venyä.

– Asiakkaalle myönnettävistä palveluista tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Mutta jos asiakkaalla ei ole ketään läheisiä, kotihoidon työntekijä tekee kaiken. Ongelmana on, että siihen ei ole varattu aikaa suunnitelmassa.

Työkyky koetuksella

TTL:n tutkimuksen mukaan vanhustyön tekijöistä kolmasosa ei ole kokenut kuormitusta, kun muilla sote-aloilla näin kokee runsaat 40 prosenttia.

Tutkimuksessa on tarkasteltu eettisen stressin lisäksi kolmea muuta kuormitustekijöiden kokonaisuutta. Niitä ovat työn korkea vaatimus yhdistettynä vähäiseen työn hallintamahdollisuuteen, suuri panostus työhön ilman riittäväksi koettua palkitsevuutta ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset organisaatiossa.

–  Kuormitustekijöiden kasautuminen on haitallisinta työkyvylle. Jos työntekijään kohdistuu kaikki neljä stressitekijää, se likimain seitsenkertaistaa riskin työkyvyn heikkenemiselle, Selander kertoo.

Hänen mukaansa vanhuspalveluissa ja sote-palveluissa yleensäkin pitäisi tunnistaa henkilöt, joille kuormitus kasautuu, ja kyetä sitten puuttumaan ongelmaan.

–  Vaikka henkilöllä olisi lähtötilanteessa hyvä terveys ja toimintakyky, stressitekijät, kuten kiire työssä, ja vielä eettinen kuormitus sen päälle heikentävät työkykyä pitemmällä aikavälillä.

Selanderin, Risto Nikunlaakson ja Jaana Laitisen tutkimus ilmestyi maaliskuussa Archives of Public Health -julkaisussa. Aineistona oli TTL:n Mitä kuuluu -työhyvinvointikysely, johon vastasi yli 20  000 sote-alalla työskentelevää loppuvuodesta 2020. Vastaajista vanhuspalveluissa, kuten laitos- ja kotihoidossa, työskenteli noin 4  300 henkilöä.

Kiire stressaa

Lähihoitajat haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, mutta aina siihen ei ole mahdollisuuksia. Tämä käy ilmi Ilonummen Superille tekemästä selvityksestä, johon vastasi tammikuussa tänä vuonna runsaat 2 200 kotihoidon työntekijää.

– Eräs nuori, vasta pari vuotta alalla ollut lähihoitaja otti yhteyttä ja kertoi, että ei halua enää jatkaa. Työ ei hänen mukaansa vastaa niitä eettisiä arvoja, joita vanhustyössä pitäisi olla, Ilonummi kertoo.

Kiire ja resurssien vähyys näkyvät hänen mukaansa niin kotihoidossa kuin muissakin vanhuspalveluissa.

– Lähihoitaja saattaa itkeä töissä väsymyksestä ja pahasta mielestä asiakkaan puolesta, koska tämä on kotona yksin sellaisissa oloissa, jotka eivät vastaa työntekijän arvomaailmaa. Tai asiakas voi pyytää työntekijältä, että tämä ei lähtisi pois ja jättäisi häntä yksin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyssä viime marraskuussa neljäsosa kotihoidon yksiköistä ilmoitti tekevänsä joka viikko töitä liian vähäisellä henkilöstöllä. Asiakkaille henkilöstövaje voi näkyä kiireisinä, siirtyneinä tai pois jääneinä käynteinä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje