Ensiharvennukset rikkovat usein metsälain kriteerejä – eivät nykyään yleensä johda sakkoihin

Liiallista harventamista ei ole sanktioitu, vaan rangaistavaa on vasta metsän uudistamisvelvollisuuden rikkominen. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Liiallista harventamista ei ole sanktioitu, vaan rangaistavaa on vasta metsän uudistamisvelvollisuuden rikkominen. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Arviolta runsas viidennes metsien ensiharvennushakkuista ei viime vuonna täyttänyt metsälain kaikkia kriteerejä, ilmenee Suomen metsäkeskuksen alustavista valtakunnallisista tarkastustuloksista.

Liiallista harventamista ei ole sanktioitu, vaan rangaistavaa on vasta metsän uudistamisvelvollisuuden rikkominen, mistä voi seurata sakkoja. Metsäkeskuksesta kerrotaan, että tähän ei tavallisesti ole tarvetta, koska yleensä tarvittavista toimista pystytään sopimaan metsänomistajan kanssa.

–  Läntisessä Suomessa, missä minä toimin, ei viime vuosien aikana ole mennyt yhtään tapausta sanktioihin asti, sanoo Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola.

Valtakunnallisesti metsälain rikkomuksia seuraava rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen on samoilla linjoilla. Hän muistelee, että joitakin metsänuudistamiseen liittyviä ja sakkoihin johtaneita laiminlyöntitapauksia oli ennen metsälain uudistusta vuonna 2014.

Jos metsän harvennus on tehty alle lakirajojen, tilanne selvitetään tapauskohtaisesti.

–  Keskusteluja on muutamissa tapauksissa käyty. Viime syksynä taisi olla pari sellaista tapausta, joissa maanomistajan kanssa se keskustelu käytiin, Nikkola sanoo.

Kummassakin tapauksessa hakkuu oli sen verran epäonnistunut, että maanomistajan kanssa sovittiin lopulta pois hakkaamisesta ja uudistamisesta.

–  Käytännössä usein parasta on ollut, että annetaan metsän kasvaa. Se, mitä maanomistaja siinä kärsii, ovat kasvutappiot pitkällä aikavälillä.

Kasvutappioiden ohella huono korjuujälki vaikuttaa puun myyntituloihin ja hiilensidontaan.

Metsäkeskuksen tilastosta selviää, että nykyisin valtaosa selvitettävistä metsälakirikkomusepäilyistä koskee metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntejä. Toiseksi eniten selvitetään epäiltyjä metsälain erityisen tärkeän elinympäristön hakkuita. Esimerkiksi toissa vuonna näitä tapauksia oli kuitenkin vain 11, kun yhteensä metsälakirikkomusepäilyjä oli 179. Kaikkiaan metsälain vastaisista toimista tuomittiin toissa vuonna 14 sakkorangaistusta.

Tilanne voi olla arvioitua heikompi

Viime vuoden ensiharvennushakkuita koskeva tarkastustulos on suunnilleen samaa tasoa kuin parin edeltävän vuoden. Nikkola kuitenkin kertoo, että tilanne voi todellisuudessa olla arvioitua heikompi. Hän perustelee tätä Keski-Suomessa tehdyllä tarkemmalla erillisselvityksellä.

–  Siellähän näitä kohteita, joissa puusto ei täyttänyt edes lain minimiä hakkuun jälkeen, oli yli puolet. Ero oli merkittävä, Nikkola sanoo.

Vaikka metsien käyttö on Keski-Suomessa perinteisesti ollut voimallista, Nikkolan mukaan se ei selitä eroja. Selityksen uskotaan löytyvän mittauksesta. Keski-Suomen erillisselvityksessä koealoja mitattiin jokaiselta tarkastuskohteelta enemmän kuin valtakunnallisessa tarkastuksessa. Tarkemmassa mittauksessa esimerkiksi ajourien merkitys korostuu.

–  Arvelemme itse, että valtakunnan tulos on vähän liian hyvä, vaikka sekin on huono, koska siinä tarkastuksen tekijä on voinut joissain kohteissa arvioida tilannetta vähän paremmaksi kuin mitä se tarkemman mittaamisen perusteella olisi, Nikkola perustelee.

Suositusten kriteerit tiukat

Metsäkeskus kirjasi ylös myös ne kohteet, jotka täyttävät lain kriteerit, mutta joissa ei kuitenkaan noudatettu metsänhoidon suosituksia. Ensitietojen mukaan viime vuonna tarkastetuista ensiharvennushakkuista tällaisia oli runsaat 60 prosenttia. Nikkolan mukaan tässä arvostelutaulukko on kuitenkin varsin tiukka ja listalle päättyy, vaikka huomautettavaa olisi vain yhdessä arvostelukohdassa.

–  Oikeasti metsä voi silti olla ihan hyvässä kunnossa hakkuun jälkeen. Esimerkiksi niin, että puuston määrä on ihan riittävä, mutta urat ovat keskimäärin 4,8 metriä leveitä, kun suositusyläraja on 4,6 metriä.

Metsänhoidon suositukset eivät ole sitovia eli niiden noudattaminen on vapaaehtoista.

–  Metsänhoidon suositukset tarjoavat metsien käsittelyyn metsänomistajalle erilaisia vaihtoehtoja, joista hän voi valita sopivimman tavoitteidensa mukaisesti. Kuvatut menettelytavat ovat taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäviä, määritellään maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla.

Uudistamisessa voi olla vaihtoehtoja

Uudistamisvelvollisuuden täyttäminen ei liikaa harvennetulla alueellakaan aina vaadi toimia, jos esimerkiksi puusto muuttuu riittävästi järeämmäksi muutaman vuoden kasvulla. Samoin alueella voi olla jo taimikkoa, jota ei vielä katsota kasvatuskelpoiseksi puustoksi metsälain näkökulmasta, mutta joka käytännössä on jo hoitanut uudistamisen.

–  Silloin ei ole mitään järkeä lähteä hakkuuttamaan pois ja istuttamaan puustoa uudelleen, sanoo Metsäkeskuksen Partanen.

Uudistamisvelvoitteen astuttua voimaan käytettävissä on useita keinoja. Istuttamisen lisäksi puita voidaan kylvää. Jos kyse on pienestä alasta, saattaa reunametsän siemennys riittää.

Liiallisiin hakkuisiin useita syitä

Partanen uskoo, että liiallisten hakkuiden taustalla on monia asioita. Alustavien tulosten mukaan korjuu-urat ottavat isot alat hakkuualasta.

–  Uraltahan pitää poistaa kaikki puut. Jos noita uria on paljon, niin silloinhan puuston määrä helposti tippuu matalaksi, Partanen sanoo.

Jos taimikon hoitoa ei ole tehty suositusten mukaan, puuston järeytyminen ensiharvennukseen on voinut olla odotettua hitaampaa ja puutteellisempaa. Puusto voi myös olla paikoin tiheämpää ja paikoin harvempaa, mikä vaikeuttaa oikean harventamismäärän arviointia.

Julkisessa keskustelussa syytä on haettu myös järeistä metsäkoneista sekä puuta ostavan teollisuuden sopimuksista, jotka voivat ohjata ottamaan puuta hieman rankemmalla kädellä, jotta työ olisi toteuttajalle kannattavaa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) metsäasiantuntija Lea Jylhä arvioi, ettei liian harvaksi hakkaaminen ole kiinni metsänomistajista.

–  Kyllä täytyy tarkastella toteutuspäätä. En ketään halua tässä sormella osoittaa, vaan varmaan metsäalan toimijoiden täytyy nyt yhdessä katsoa, mitä voidaan tehdä tämän asian korjaamiseksi.

–  Kun metsänomistaja tekee sopimuksen siitä, että tehdään ensiharvennus tai muu puukauppa, niin eihän hän voi muuta kuin luottaa siihen, että toteuttaja tekee sen hyvän metsänhoitokäytännön mukaisesti. Puukauppasopimuksissa tulisi olla kirjaus suositusten mukaisesta toteutuksesta. Valtaosa meidän metsänomistajista ei itse tee työtä metsissä, vaan ammattilaiset ovat sitä tekemässä.

Jylhä pitää  metsänomistajan kannalta huolestuttavana, että liikaa harventamalla aiheutetaan kasvutappioita ja puuston pääoma pienenee. Samalla pienenevät metsän kasvu ja hiilen sidonta sekä myös metsänomistajan tulevaisuuden tulot.

"Startti asioiden parantamiseen"

Sekä Metsäkeskuksesta että MTK:sta arvioidaan, että monet metsänomistajat ovat yleisesti ottaen kiinnostuneita metsien hyvästä hoidosta. Tilanteeseen kuitenkin vaikuttaa se, että nykyisin omistajissa on myös paljon kaupunkilaisia ja perikuntia, joille metsäasiat saattavat olla vieraampia. MTK aikookin panostaa metsien hyvään hoitoon liittyvään viestintään, jotta metsänhoitorästejä saataisiin pienennettyä ja metsissä tehtäisiin kasvua lisääviä investointeja.

Metsäkeskuksesta kerrotaan, että tarkastusten tuloksia on käyty läpi eri toimijoiden kanssa.

–  Tämä on hyvä startti asioiden parantamiseen, arvioi Metsäkeskuksen Partanen ensiharvennuksista virinnyttä keskustelua.

Maa- ja metsätalousministeriössä on jo valmisteilla laaja koulutus- ja kehittämishanke, jotta ensiharvennusten laatu pyritään nostamaan metsänhoitosuositusten edellyttämälle tasolle.

Lainkriteerejä rikkovista hakkuista keskusteltiin myös torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan aiheesta aiotaan lisäksi järjestää hallituksen iltakoulu.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje