Ensikertalaiskiintiöt ovat auttaneet opiskelijoita entistä aikaisemmin yliopistoon – sijoittuminen on parantunut ilman aloituspaikkojen lisäämistä

Ensikertalaiskiintiöiden käyttö korkeakouluissa on aiheuttanut myös kritiikkiä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Ensikertalaiskiintiöiden käyttö korkeakouluissa on aiheuttanut myös kritiikkiä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Nuoret pääsevät aloittamaan yliopisto-opinnot entistä aikaisemmin. Aloitusajat yliopistossa ovat aikaistuneet, kun korkeakouluissa otettiin vuonna 2016 laajasti käyttöön ensikertalaiskiintiöt. Näin arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius.

–  Nuorten sijoittuminen yliopistoon on parantunut 2010-luvun jälkipuoliskolla ilman, että aloituspaikkoja lisättiin. Näin ei ole käynyt ainakaan sitten vuoden 1975, Kalenius sanoo.

Vuonna 1997 syntyneistä 19,7 prosenttia pääsi yliopistoon viimeistään 22-vuotiaana, kun taas 1993 syntyneistä sama prosenttiosuus pääsi viimeistään vasta 24-vuotiaana. Kun ensikertalaiskiintiöt otettiin laajasti käyttöön, vuonna 1997 syntyneet olivat 19-vuotiaita.

Kaleniuksen tiedot perustuvat OKM:n lokakuussa julkaisemaan politiikka-analyysin, jossa tarkasteltiin ensikertalaisten pääsyä korkeakouluun. Kalenius on yksi analyysin tekijöistä.

Ensikertalaiskiintiöt vähentävät opiskelupaikkojen turhia vastaanottamisia

Ensikertalaiskiintiöt antavat korkeakouluhauissa etulyöntiaseman opiskelijoille, joilla ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa, ja jotka eivät ole ottaneet aiempaa opiskelupaikkaa vastaan vuonna 2014 tai sen jälkeen.

Kiintiöt ovat Kaleniuksen mukaan parantaneet nuorten pääsemistä yliopistoihin, koska ne vähentävät opiskelupaikkojen turhia vastaanottamisia.

Esimerkiksi lääketieteelliseen opiskelemaan tähdänneet ovat aiemmin saattaneet ottaa vastaan muita opiskelupaikkoja, vaikka ovat jatkaneet sen jälkeen lääketieteiden opiskeluun hakemista.

–  Nyt nämä paikat vapautuvat niihin oikeasti tähtääville opiskelijoille, Kalenius sanoo.

Todistusvalintojen lisääminen korkeakouluissa on Kaleniuksen mukaan taas parantanut 19-vuotiaiden mahdollisuuksia päästä suoraan yliopistoon.

Mielikuvat alan vaihtamisen vaikeudesta voivat ahdistaa opiskelijoita

Ensikertalaiskiintiöiden käyttö korkeakouluissa on aiheuttanut myös kritiikkiä. Opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä Nyyti ry arvioi, että kiintiöt lisäävät opiskelijoiden paineita.

–  Jopa noin joka kahdeksannella opiskelijoista on diagnosoitu masennus. Opiskelijoiden jaksaminen on hätätilassa, ja ensikertakiintiöt ovat yksi syy, Nyyti ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tommi Yläkangas sanoo.

Ensikertalaiskiintiöt lisäävät Yläkankaan mukaan opiskelupaikan valintaan liittyvää stressiä. Ensimmäinen opiskelupaikka ei olekaan välttämättä sitä, mitä opiskelija lopulta haluaa.

–  Jo pelkät mielikuvat siitä, että alan vaihtamisesta on tullut kohtuuttoman vaikeaa, voi ahdistaa opiskelijoita, Yläkangas sanoo.

Nyytin vertaistuellisessa toiminnassa keskustellaan Yläkankaan mukaan myös oman opiskelusuunnan mielekkyydestä, johon ensikertalaiskiintiöt osaltaan liittyvät.

Tilanne voi johtaa Yläkankaan mukaan siihen, että opiskelija käy vastentahtoisesti tutkinnon loppuun ja siirtyy työelämään alalle, joka ei tunnu mielekkäältä.

OKM:n Kalenius ei ole kuullut tutkimustuloksista, joiden mukaan ensikertalaiskiintiöillä tai todistusvalinnalla olisi negatiivisia vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyteen. Hän korostaa, että asiaa on syytä seurata.

Kalenius myös muistuttaa, että korkeakouluissa aloittaa joka vuosi runsaasti opiskelijoita, jotka eivät ole ensikertalaisia.

–  Esimerkiksi vuonna 2020 alemman korkeakoulututkinnon opiskelemisen aloitti yli 12  000 ihmistä, jotka eivät olleet ensikertalaisia. Samana vuonna aloitti noin 40  000 ensikertalaista.

Hallituksen tavoite 25-34-vuotiaiden korkeakoulututkintojen määrästä ei ole toteutumassa

Kalenius arvioi nuorten sijoittumisen yliopistoon parantuvan entistä enemmän tulevina vuosina mutta nykyisellä tahdilla ei kuitenkaan saavuteta hallituksen tavoitetta. Sen mukaan puolella 25–34-vuotiaista tulisi olla korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä.

–  Noihin lukemiin ei päästä edes vuonna 2035, Kalenius sanoo.

Jotta hallituksen tavoitteeseen päästäisiin, pitäisi korkeakouluissa Kaleniuksen mukaan olla joka vuosi ainakin kymmenentuhatta ensikertalaista aloittajaa nykyistä enemmän. Tämä vaatisi lisää aloituspaikkoja ja aloituspaikkojen parempaa suuntautumista ensikertalaisille.

–  Kyse on lopulta siitä, kuinka moni pääsee aloittamaan ja kuinka moni valmistuu.

Nyyti ry:n Yläkangas muistuttaa, että hallituksen tavoitteeseen ei päästä, jos ei ajatella opiskelijoita, joilla on haasteita valmistua esimerkiksi epämieluisan opiskelupaikan takia.

Järjestö ajaa ensikertalaiskiintiöiden poistamista seuraavan eduskuntakauden aikana. Yläkangas kuitenkin myöntää, että nykyisestä järjestelmästä on varmasti myös hyötyä joillekin opiskelijoille.

–  Mutta eikö ole mitään muuta tapaa tukea opiskelijoiden pääsyä yliopistoon? Ensikertalaiskiintiöt ovat niin vahingollisia monille opiskelijoille, että niiden poistaminen olisi parempi vaihtoehto kuin nykytilanne.

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa sai tänä vuonna opiskelupaikan 53  100 opiskelijaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje