Estonia ei ollut merikelpoinen, arvioivat Ruotsin ja Viron viranomaiset

Vuonna 1994 uponneen Estonian hylyn luona aloitettiin uudet tutkimukset vuonna 2021. Kuvassa Estonian keulavisiiriä nostetaan vuonna 1994 tutkimuksia varten. LEHTIKUVA / Jaakko Avikainen
Vuonna 1994 uponneen Estonian hylyn luona aloitettiin uudet tutkimukset vuonna 2021. Kuvassa Estonian keulavisiiriä nostetaan vuonna 1994 tutkimuksia varten. LEHTIKUVA / Jaakko Avikainen

Estonia-tutkimusten alustavien johtopäätösten mukaan vuonna 1994 uponnut autolautta Estonia ei ollut merikelpoinen.

Estonian uppoamista koskevan alustavan arvioinnin väliraportti julkaistiin tänään Tallinnassa. Arviointityöhön on osallistunut Ruotsin ja Viron lisäksi myös Suomen Onnettomuustutkintakeskus (Otkes). Onnettomuus tapahtui kansainvälisellä merialueella Suomen talousvyöhykkeellä.

Ruotsin ja Viron onnettomuustutkintaviranomaiset SHK ja OJK perustavat arvionsa merikelpoisuuden puuttumisesta seikkoihin, jotka tuotiin esiin jo Estonian uppoamista käsitelleen kansainvälisen tutkintakomission (JAIC) vuoden 1997 loppuraportissa.

Uudessa raportissa esitetty johtopäätös kuitenkin poikkeaa vuoden 1997 loppuraportista, jonka mukaan Estonia oli Tallinnasta lähtiessään merikelpoinen. Eri tahot ovat vuosien varrella esittäneet epäilyjä aluksen merikelpoisuudesta.

Ruotsin SHK:n apulaispääjohtajan Jonas Bäckstrandin mukaan uudessa arviossa merikelpoisuudesta on käytetty laajempaa määritelmää kuin vuoden 1997 loppuraportissa.

Keulavisiirin viat jäivät huomaamatta

Uusi arvio merikelpoisuudesta perustuu kahteen seikkaan.

Ensinnäkin keulan osia ei ollut tarkastettu, ja keulavisiirin viat olivat jääneet huomaamatta. Asiaankuuluvaa todistusta ei olisi viranomaisten mukaan saanut myöntää ilman tarkastusta.

–  Jos tällainen sääntöjen mukainen tarkastus olisi tehty, keulavisiirin rakenteen viat olisi voitu löytää, eikä onnettomuutta luultavasti olisi tapahtunut, sanoi Viron OJK:n johtaja Rene Arikas.

Virallisen onnettomuustutkinnan mukaan Estonian uppoamisen syy oli keulavisiirin irtoaminen kovassa merenkäynnissä ja veden tulviminen alukseen.

Toiseksi keularampin sijainti törmäyslaipion yläpuolisena jatkeena poikkesi säännöksistä. Tällaisen poikkeuksen ehto olisi viranomaisten mukaan pitänyt kirjata todistuksiin, mutta näin ei tehty. Jos asia olisi merkitty asiaankuuluvaan todistukseen, alus ei olisi liikennöinyt Tallinna–Tukholma-reitillä, viranomaiset arvioivat.

Jo vuoden 1997 loppuraportissa arvioitiin, että säännösten mukaan rakennettu jatkettu törmäyslaipio olisi lisännyt Estonian mahdollisuuksia selviytyä visiirin menettämisen jälkeen.

Keulan osien tarkastus jäi luultavasti laivaluokittajan ja lippuvaltion merenkulun hallinnon "väliin", Bäckstrand sanoi. Laivaluokituksen Estonialle antoi ranskalainen luokittelulaitos Bureau Veritas.

Viranomaiset eivät kuitenkaan halunneet ottaa kantaa siihen, kenen vastuulla mahdollisesti oli, että Estonia liikennöi puutteista huolimatta.

–  Onnettomuustutkintaviranomaisten tehtävä ei ole osoittaa syyllisiä, Bäckstrand sanoi.

Käsitys onnettomuuden kulusta ennallaan

Estonian hylyn luona aloitettiin uudet tutkimukset vuonna 2021. Uusiin tutkimuksiin päädyttiin, kun syksyllä 2020 tv-dokumentissa esitettiin kuvia hylyssä olevista repeämistä.

Alustavaa arviointia johtaa lippuvaltio Viro. Vedenalaisia tutkintatoimia hylyn luona ovat tehneet Viron ja Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaiset.

Alustavan arvioinnin päämääränä on selvittää vaurioiden alkuperä ja arvioida, onko vuoden 1997 raportin johtopäätöksiä syytä arvioida uudelleen. Arvioinnissa pyritään myös saamaan varmuus siitä, onko Estonian uppoamisen turvallisuustutkintaa syytä avata uudelleen.

Toistaiseksi tutkimuksissa ei viranomaisten mukaan ole löydetty mitään, mikä merkittävästi muuttaisi vuoden 1997 loppuraportin teknisiä havaintoja tai siinä esitettyjä päätelmiä siitä, miten onnettomuus tapahtui.

Vuoden 2020 dokumentissa esiteltyjen, hylyn kyljessä havaittujen vaurioiden sijainti vastaa arviointityön mukaan merenpohjan peruskallion muotoja.

Tähän asti kerättyjen todisteiden perusteella ei viranomaisten mukaan ole mitään viitteitä siitä, että Estonia olisi törmännyt toiseen alukseen tai kelluvaan esineeseen, tai että laivan keulan alueella olisi tapahtunut räjähdys.

Viranomaiset kertoivat tutkintatoimien jatkuvan edelleen.

Arviointityö jatkuu

Tilaisuudessa esiteltiin myös fotogrammetrian keinoin luotua 3D-mallia laivasta. Hylky on viranomaisten mukaan erittäin huonossa kunnossa.

Alustavassa arvioinnissa on kestänyt kauemmin kuin alun perin ajateltiin. Tutkimusryhmän mukaan arviointityössä siirrytään nyt analyysivaiheeseen, jossa tulokset kaikista tehdyistä tutkimuksista yhdistetään kokonaiskuvan luomiseksi.

Suunnitelmissa on vielä muun muassa ferromagneettista tutkimusta, biologisten näytteiden hankintaa ja lastikannen tutkimista. Myös keularampin nostamista on suunniteltu.

Myös onnettomuudesta selviytyneiden ja muiden siihen liittyvien ihmisten haastatteluja jatketaan edelleen.

Alustava arviointi saadaan viranomaisten mukaan päätökseen luultavasti ensi vuonna.

Tallinnasta Tukholmaan matkannut autolautta Estonia upposi kovassa merenkäynnissä syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli valtaosa laivalla olleista eli 852 ihmistä. Heistä suurin osa oli ruotsalaisia. Kyseessä oli suurin rauhan ajan merionnettomuus Euroopassa.

---

Juttua on korjattu klo https://16.08: Onnettomuus tapahtui Suomen talousvyöhykkeellä, ei aluevesillä, kuten jutussa aiemmin väitettiin.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje