EU-alueen valtiovarainministerit pohtivat vastausta Yhdysvalloille ja katseet ovat Saksassa – ajatus eurooppalaisesta yhteisvelasta huolettaa Annika Saarikkoa

Valtiovarainministeri Annika Saarikko ei lämmennyt eri foorumeilla esille tuleville yhteisrahoitteisille talousratkaisuille. Pelkona on yhteisvelka. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen
Valtiovarainministeri Annika Saarikko ei lämmennyt eri foorumeilla esille tuleville yhteisrahoitteisille talousratkaisuille. Pelkona on yhteisvelka. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

EU-alueen valtiovarainministerit kokoontuvat tänään Brysselissä vuoden ensimmäistä kertaa. Keskusteltavana on muun muassa eurooppalainen vastaus Yhdysvaltojen vihreään elvytyspakettiin, jonka on pelätty imevän investointeja Euroopasta.

Muun muassa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on väläytellyt ajatuksia valtiontukisäännöistä hölläämisestä ja yhteisrahoitteisista instrumenteista kilpailukyvyn kohentamiseksi. Varsinaista esitystä asiasta komissiolta ei ole kuitenkaan toistaiseksi tullut.

Maanantaina euromaiden valtiovarainministerien kokoukseen saapuessaan valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei lämmennyt eri foorumeilla esille tuleville yhteisrahoitteisille talousratkaisuille. Pelkona on yhteisvelka.

–  Saman aihepiirin äärellä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa eri keskusteluissa ja eri pöydissä. Ja yleensä asetelmat ovat aina samat. Riippumatta keskustelusta, Suomi ei ole nyt innostunut ajatuksesta eurooppalaisen yhteisvelan kasvattamisesta, hän sanoi.

Esimerkiksi valtiontukien kanssa ongelma on siinä, että isot maat voivat tukea yrityksiä enemmän kuin pienet. Myös yhteisrahoitteisten tukien jakautuminen muuttuu helposti ongelmaksi.

Talouskomissaari Paolo Gentiloni sanoi tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen, että ensin täytyy valita maalit, sitten rahoitus ja malli toteutukselle. Hänen mukaansa valtiontukisäännöksiä täytyisi "virtaviivaistaa" häiritsemättä kilpailua ja toisaalta vaikuttaa tukien jakaumaan yhteisellä rahoituksella.

Tällä hetkellä katseet ovat jäsenmaista ennen kaikkea Saksassa, jonka hallitus on ollut näkemyksissään jakautunut. Ranska puolestaan kuuluu ratkaisujen puolesta liputtaviin jäsenmaihin.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje